kunniakkuus

Finnish

Etymology

kunniakas +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkunːiɑkːuːs/, [ˈkunːiˌɑ̝kːuːs̠]
• Rhymes: -ɑkːuːs
• Syllabification^(key): kun‧ni‧ak‧kuus

Noun

kunniakkuus

1. gloriousness, honorableness

Declension

Inflection of kunniakkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		kunniakkuus	kunniakkuudet
genitive		kunniakkuuden	kunniakkuuksien
partitive		kunniakkuutta	kunniakkuuksia
illative		kunniakkuuteen	kunniakkuuksiin
		singular	plural
nominative		kunniakkuus	kunniakkuudet
accusative	nom.	kunniakkuus	kunniakkuudet
	gen.	kunniakkuuden
genitive		kunniakkuuden	kunniakkuuksien
partitive		kunniakkuutta	kunniakkuuksia
inessive		kunniakkuudessa	kunniakkuuksissa
elative		kunniakkuudesta	kunniakkuuksista
illative		kunniakkuuteen	kunniakkuuksiin
adessive		kunniakkuudella	kunniakkuuksilla
ablative		kunniakkuudelta	kunniakkuuksilta
allative		kunniakkuudelle	kunniakkuuksille
essive		kunniakkuutena	kunniakkuuksina
translative		kunniakkuudeksi	kunniakkuuksiksi
abessive		kunniakkuudetta	kunniakkuuksitta
instructive		—	kunniakkuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kunniakkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kunniakkuuteni kunniakkuuteni accusative nom. kunniakkuuteni kunniakkuuteni gen. kunniakkuuteni genitive kunniakkuuteni kunniakkuuksieni partitive kunniakkuuttani kunniakkuuksiani inessive kunniakkuudessani kunniakkuuksissani elative kunniakkuudestani kunniakkuuksistani illative kunniakkuuteeni kunniakkuuksiini adessive kunniakkuudellani kunniakkuuksillani ablative kunniakkuudeltani kunniakkuuksiltani allative kunniakkuudelleni kunniakkuuksilleni essive kunniakkuutenani kunniakkuuksinani translative kunniakkuudekseni kunniakkuuksikseni abessive kunniakkuudettani kunniakkuuksittani instructive — — comitative — kunniakkuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative kunniakkuutesi kunniakkuutesi accusative nom. kunniakkuutesi kunniakkuutesi gen. kunniakkuutesi genitive kunniakkuutesi kunniakkuuksiesi partitive kunniakkuuttasi kunniakkuuksiasi inessive kunniakkuudessasi kunniakkuuksissasi elative kunniakkuudestasi kunniakkuuksistasi illative kunniakkuuteesi kunniakkuuksiisi adessive kunniakkuudellasi kunniakkuuksillasi ablative kunniakkuudeltasi kunniakkuuksiltasi allative kunniakkuudellesi kunniakkuuksillesi essive kunniakkuutenasi kunniakkuuksinasi translative kunniakkuudeksesi kunniakkuuksiksesi abessive kunniakkuudettasi kunniakkuuksittasi instructive — — comitative — kunniakkuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative kunniakkuutemme kunniakkuutemme accusative nom. kunniakkuutemme kunniakkuutemme gen. kunniakkuutemme genitive kunniakkuutemme kunniakkuuksiemme partitive kunniakkuuttamme kunniakkuuksiamme inessive kunniakkuudessamme kunniakkuuksissamme elative kunniakkuudestamme kunniakkuuksistamme illative kunniakkuuteemme kunniakkuuksiimme adessive kunniakkuudellamme kunniakkuuksillamme ablative kunniakkuudeltamme kunniakkuuksiltamme allative kunniakkuudellemme kunniakkuuksillemme essive kunniakkuutenamme kunniakkuuksinamme translative kunniakkuudeksemme kunniakkuuksiksemme abessive kunniakkuudettamme kunniakkuuksittamme instructive — — comitative — kunniakkuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative kunniakkuutenne kunniakkuutenne accusative nom. kunniakkuutenne kunniakkuutenne gen. kunniakkuutenne genitive kunniakkuutenne kunniakkuuksienne partitive kunniakkuuttanne kunniakkuuksianne inessive kunniakkuudessanne kunniakkuuksissanne elative kunniakkuudestanne kunniakkuuksistanne illative kunniakkuuteenne kunniakkuuksiinne adessive kunniakkuudellanne kunniakkuuksillanne ablative kunniakkuudeltanne kunniakkuuksiltanne allative kunniakkuudellenne kunniakkuuksillenne essive kunniakkuutenanne kunniakkuuksinanne translative kunniakkuudeksenne kunniakkuuksiksenne abessive kunniakkuudettanne kunniakkuuksittanne instructive — — comitative — kunniakkuuksinenne third-person possessor singular plural nominative kunniakkuutensa kunniakkuutensa accusative nom. kunniakkuutensa kunniakkuutensa gen. kunniakkuutensa genitive kunniakkuutensa kunniakkuuksiensa partitive kunniakkuuttaan kunniakkuuttansa kunniakkuuksiaan kunniakkuuksiansa inessive kunniakkuudessaan kunniakkuudessansa kunniakkuuksissaan kunniakkuuksissansa elative kunniakkuudestaan kunniakkuudestansa kunniakkuuksistaan kunniakkuuksistansa illative kunniakkuuteensa kunniakkuuksiinsa adessive kunniakkuudellaan kunniakkuudellansa kunniakkuuksillaan kunniakkuuksillansa ablative kunniakkuudeltaan kunniakkuudeltansa kunniakkuuksiltaan kunniakkuuksiltansa allative kunniakkuudelleen kunniakkuudellensa kunniakkuuksilleen kunniakkuuksillensa essive kunniakkuutenaan kunniakkuutenansa kunniakkuuksinaan kunniakkuuksinansa translative kunniakkuudekseen kunniakkuudeksensa kunniakkuuksikseen kunniakkuuksiksensa abessive kunniakkuudettaan kunniakkuudettansa kunniakkuuksittaan kunniakkuuksittansa instructive — — comitative — kunniakkuuksineen kunniakkuuksinensa

Further reading

• “kunniakkuus”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02