Jump to content

koputtaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

koputtaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoputːɑminen/, [ˈko̞put̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Hyphenation(key): ko‧put‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

koputtaminen

  1. verbal noun of koputtaa
    1. knocking (on a door, tree, etc.)

Declension

[edit]
Inflection of koputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative koputtaminen koputtamiset
genitive koputtamisen koputtamisten
koputtamisien
partitive koputtamista koputtamisia
illative koputtamiseen koputtamisiin
singular plural
nominative koputtaminen koputtamiset
accusative nom. koputtaminen koputtamiset
gen. koputtamisen
genitive koputtamisen koputtamisten
koputtamisien
partitive koputtamista koputtamisia
inessive koputtamisessa koputtamisissa
elative koputtamisesta koputtamisista
illative koputtamiseen koputtamisiin
adessive koputtamisella koputtamisilla
ablative koputtamiselta koputtamisilta
allative koputtamiselle koputtamisille
essive koputtamisena koputtamisina
translative koputtamiseksi koputtamisiksi
abessive koputtamisetta koputtamisitta
instructive koputtamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)