kopeilla

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]

kopea +‎ -illa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkopei̯lːɑˣ/, [ˈko̞pe̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -opeilːɑ
  • Hyphenation(key): ko‧peil‧la

Verb

[edit]

kopeilla

  1. (intransitive) to front, to boast, to flaunt
Conjugation
[edit]
Inflection of kopeilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kopeilen en kopeile 1st sing. olen kopeillut en ole kopeillut
2nd sing. kopeilet et kopeile 2nd sing. olet kopeillut et ole kopeillut
3rd sing. kopeilee ei kopeile 3rd sing. on kopeillut ei ole kopeillut
1st plur. kopeilemme emme kopeile 1st plur. olemme kopeilleet emme ole kopeilleet
2nd plur. kopeilette ette kopeile 2nd plur. olette kopeilleet ette ole kopeilleet
3rd plur. kopeilevat eivät kopeile 3rd plur. ovat kopeilleet eivät ole kopeilleet
passive kopeillaan ei kopeilla passive on kopeiltu ei ole kopeiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kopeilin en kopeillut 1st sing. olin kopeillut en ollut kopeillut
2nd sing. kopeilit et kopeillut 2nd sing. olit kopeillut et ollut kopeillut
3rd sing. kopeili ei kopeillut 3rd sing. oli kopeillut ei ollut kopeillut
1st plur. kopeilimme emme kopeilleet 1st plur. olimme kopeilleet emme olleet kopeilleet
2nd plur. kopeilitte ette kopeilleet 2nd plur. olitte kopeilleet ette olleet kopeilleet
3rd plur. kopeilivat eivät kopeilleet 3rd plur. olivat kopeilleet eivät olleet kopeilleet
passive kopeiltiin ei kopeiltu passive oli kopeiltu ei ollut kopeiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kopeilisin en kopeilisi 1st sing. olisin kopeillut en olisi kopeillut
2nd sing. kopeilisit et kopeilisi 2nd sing. olisit kopeillut et olisi kopeillut
3rd sing. kopeilisi ei kopeilisi 3rd sing. olisi kopeillut ei olisi kopeillut
1st plur. kopeilisimme emme kopeilisi 1st plur. olisimme kopeilleet emme olisi kopeilleet
2nd plur. kopeilisitte ette kopeilisi 2nd plur. olisitte kopeilleet ette olisi kopeilleet
3rd plur. kopeilisivat eivät kopeilisi 3rd plur. olisivat kopeilleet eivät olisi kopeilleet
passive kopeiltaisiin ei kopeiltaisi passive olisi kopeiltu ei olisi kopeiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kopeile älä kopeile 2nd sing.
3rd sing. kopeilkoon älköön kopeilko 3rd sing. olkoon kopeillut älköön olko kopeillut
1st plur. kopeilkaamme älkäämme kopeilko 1st plur.
2nd plur. kopeilkaa älkää kopeilko 2nd plur.
3rd plur. kopeilkoot älkööt kopeilko 3rd plur. olkoot kopeilleet älkööt olko kopeilleet
passive kopeiltakoon älköön kopeiltako passive olkoon kopeiltu älköön olko kopeiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kopeillen en kopeille 1st sing. lienen kopeillut en liene kopeillut
2nd sing. kopeillet et kopeille 2nd sing. lienet kopeillut et liene kopeillut
3rd sing. kopeillee ei kopeille 3rd sing. lienee kopeillut ei liene kopeillut
1st plur. kopeillemme emme kopeille 1st plur. lienemme kopeilleet emme liene kopeilleet
2nd plur. kopeillette ette kopeille 2nd plur. lienette kopeilleet ette liene kopeilleet
3rd plur. kopeillevat eivät kopeille 3rd plur. lienevät kopeilleet eivät liene kopeilleet
passive kopeiltaneen ei kopeiltane passive lienee kopeiltu ei liene kopeiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kopeilla present kopeileva kopeiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kopeillakseni kopeillaksemme
2nd kopeillaksesi kopeillaksenne
3rd kopeillakseen
kopeillaksensa
past kopeillut kopeiltu
2nd inessive2 kopeillessa kopeiltaessa agent4 kopeilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kopeillessani kopeillessamme
2nd kopeillessasi kopeillessanne
3rd kopeillessaan
kopeillessansa
negative kopeilematon
instructive kopeillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kopeilemassa
elative kopeilemasta
illative kopeilemaan
adessive kopeilemalla
abessive kopeilematta
instructive kopeileman kopeiltaman
4th3 verbal noun kopeileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kopeilemaisillani kopeilemaisillamme
2nd kopeilemaisillasi kopeilemaisillanne
3rd kopeilemaisillaan
kopeilemaisillansa
Derived terms
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkopei̯lːɑ/, [ˈko̞pe̞i̯lːɑ̝]
  • Rhymes: -opeilːɑ
  • Hyphenation(key): ko‧peil‧la

Adjective

[edit]

kopeilla

  1. adessive plural of kopea

Anagrams

[edit]