Jump to content

kollottaa

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Onomatopoeic +‎ -ottaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkolːotːɑːˣ/, [ˈko̞lːo̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -olːotːɑː
  • Hyphenation(key): kol‧lot‧taa

Verb

[edit]

kollottaa

  1. (intransitive) To cry loudly.

Conjugation

[edit]
Inflection of kollottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollotan en kollota 1st sing. olen kollottanut en ole kollottanut
2nd sing. kollotat et kollota 2nd sing. olet kollottanut et ole kollottanut
3rd sing. kollottaa ei kollota 3rd sing. on kollottanut ei ole kollottanut
1st plur. kollotamme emme kollota 1st plur. olemme kollottaneet emme ole kollottaneet
2nd plur. kollotatte ette kollota 2nd plur. olette kollottaneet ette ole kollottaneet
3rd plur. kollottavat eivät kollota 3rd plur. ovat kollottaneet eivät ole kollottaneet
passive kollotetaan ei kolloteta passive on kollotettu ei ole kollotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollotin en kollottanut 1st sing. olin kollottanut en ollut kollottanut
2nd sing. kollotit et kollottanut 2nd sing. olit kollottanut et ollut kollottanut
3rd sing. kollotti ei kollottanut 3rd sing. oli kollottanut ei ollut kollottanut
1st plur. kollotimme emme kollottaneet 1st plur. olimme kollottaneet emme olleet kollottaneet
2nd plur. kollotitte ette kollottaneet 2nd plur. olitte kollottaneet ette olleet kollottaneet
3rd plur. kollottivat eivät kollottaneet 3rd plur. olivat kollottaneet eivät olleet kollottaneet
passive kollotettiin ei kollotettu passive oli kollotettu ei ollut kollotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollottaisin en kollottaisi 1st sing. olisin kollottanut en olisi kollottanut
2nd sing. kollottaisit et kollottaisi 2nd sing. olisit kollottanut et olisi kollottanut
3rd sing. kollottaisi ei kollottaisi 3rd sing. olisi kollottanut ei olisi kollottanut
1st plur. kollottaisimme emme kollottaisi 1st plur. olisimme kollottaneet emme olisi kollottaneet
2nd plur. kollottaisitte ette kollottaisi 2nd plur. olisitte kollottaneet ette olisi kollottaneet
3rd plur. kollottaisivat eivät kollottaisi 3rd plur. olisivat kollottaneet eivät olisi kollottaneet
passive kollotettaisiin ei kollotettaisi passive olisi kollotettu ei olisi kollotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kollota älä kollota 2nd sing.
3rd sing. kollottakoon älköön kollottako 3rd sing. olkoon kollottanut älköön olko kollottanut
1st plur. kollottakaamme älkäämme kollottako 1st plur.
2nd plur. kollottakaa älkää kollottako 2nd plur.
3rd plur. kollottakoot älkööt kollottako 3rd plur. olkoot kollottaneet älkööt olko kollottaneet
passive kollotettakoon älköön kollotettako passive olkoon kollotettu älköön olko kollotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kollottanen en kollottane 1st sing. lienen kollottanut en liene kollottanut
2nd sing. kollottanet et kollottane 2nd sing. lienet kollottanut et liene kollottanut
3rd sing. kollottanee ei kollottane 3rd sing. lienee kollottanut ei liene kollottanut
1st plur. kollottanemme emme kollottane 1st plur. lienemme kollottaneet emme liene kollottaneet
2nd plur. kollottanette ette kollottane 2nd plur. lienette kollottaneet ette liene kollottaneet
3rd plur. kollottanevat eivät kollottane 3rd plur. lienevät kollottaneet eivät liene kollottaneet
passive kollotettaneen ei kollotettane passive lienee kollotettu ei liene kollotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kollottaa present kollottava kollotettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kollottaakseni kollottaaksemme
2nd kollottaaksesi kollottaaksenne
3rd kollottaakseen
kollottaaksensa
past kollottanut kollotettu
2nd inessive2 kollottaessa kollotettaessa agent4 kollottama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kollottaessani kollottaessamme
2nd kollottaessasi kollottaessanne
3rd kollottaessaan
kollottaessansa
negative kollottamaton
instructive kollottaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kollottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kollottamassa
elative kollottamasta
illative kollottamaan
adessive kollottamalla
abessive kollottamatta
instructive kollottaman kollotettaman
4th3 verbal noun kollottaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kollottamaisillani kollottamaisillamme
2nd kollottamaisillasi kollottamaisillanne
3rd kollottamaisillaan
kollottamaisillansa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]