Jump to content

kiusaaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiusata +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiu̯sɑːminen/, [ˈk̟iu̯s̠ɑ̝ːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kiu‧saa‧mi‧nen

Noun

[edit]

kiusaaminen

  1. verbal noun of kiusata
    1. bullying
    2. harassment

Declension

[edit]
Inflection of kiusaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiusaaminen kiusaamiset
genitive kiusaamisen kiusaamisten
kiusaamisien
partitive kiusaamista kiusaamisia
illative kiusaamiseen kiusaamisiin
singular plural
nominative kiusaaminen kiusaamiset
accusative nom. kiusaaminen kiusaamiset
gen. kiusaamisen
genitive kiusaamisen kiusaamisten
kiusaamisien
partitive kiusaamista kiusaamisia
inessive kiusaamisessa kiusaamisissa
elative kiusaamisesta kiusaamisista
illative kiusaamiseen kiusaamisiin
adessive kiusaamisella kiusaamisilla
ablative kiusaamiselta kiusaamisilta
allative kiusaamiselle kiusaamisille
essive kiusaamisena kiusaamisina
translative kiusaamiseksi kiusaamisiksi
abessive kiusaamisetta kiusaamisitta
instructive kiusaamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiusaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds