kirnuta

Finnish

Etymology

kirnu- +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirnutɑˣ/, [ˈk̟irnut̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -irnutɑ
• Syllabification^(key): kir‧nu‧ta

Verb

kirnuta

1. (transitive) To churn.

Conjugation

Inflection of kirnuta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirnuan	en kirnua	1st sing.	olen kirnunnut	en ole kirnunnut
2nd sing.		kirnuat	et kirnua	2nd sing.	olet kirnunnut	et ole kirnunnut
3rd sing.		kirnuaa	ei kirnua	3rd sing.	on kirnunnut	ei ole kirnunnut
1st plur.		kirnuamme	emme kirnua	1st plur.	olemme kirnunneet	emme ole kirnunneet
2nd plur.		kirnuatte	ette kirnua	2nd plur.	olette kirnunneet	ette ole kirnunneet
3rd plur.		kirnuavat	eivät kirnua	3rd plur.	ovat kirnunneet	eivät ole kirnunneet
passive		kirnutaan	ei kirnuta	passive	on kirnuttu	ei ole kirnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirnusin	en kirnunnut	1st sing.	olin kirnunnut	en ollut kirnunnut
2nd sing.		kirnusit	et kirnunnut	2nd sing.	olit kirnunnut	et ollut kirnunnut
3rd sing.		kirnusi	ei kirnunnut	3rd sing.	oli kirnunnut	ei ollut kirnunnut
1st plur.		kirnusimme	emme kirnunneet	1st plur.	olimme kirnunneet	emme olleet kirnunneet
2nd plur.		kirnusitte	ette kirnunneet	2nd plur.	olitte kirnunneet	ette olleet kirnunneet
3rd plur.		kirnusivat	eivät kirnunneet	3rd plur.	olivat kirnunneet	eivät olleet kirnunneet
passive		kirnuttiin	ei kirnuttu	passive	oli kirnuttu	ei ollut kirnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirnuaisin kirnuisin	en kirnuaisi en kirnuisi	1st sing.	olisin kirnunnut	en olisi kirnunnut
2nd sing.		kirnuaisit kirnuisit	et kirnuaisi et kirnuisi	2nd sing.	olisit kirnunnut	et olisi kirnunnut
3rd sing.		kirnuaisi kirnuisi	ei kirnuaisi ei kirnuisi	3rd sing.	olisi kirnunnut	ei olisi kirnunnut
1st plur.		kirnuaisimme kirnuisimme	emme kirnuaisi emme kirnuisi	1st plur.	olisimme kirnunneet	emme olisi kirnunneet
2nd plur.		kirnuaisitte kirnuisitte	ette kirnuaisi ette kirnuisi	2nd plur.	olisitte kirnunneet	ette olisi kirnunneet
3rd plur.		kirnuaisivat kirnuisivat	eivät kirnuaisi eivät kirnuisi	3rd plur.	olisivat kirnunneet	eivät olisi kirnunneet
passive		kirnuttaisiin	ei kirnuttaisi	passive	olisi kirnuttu	ei olisi kirnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kirnua	älä kirnua	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kirnutkoon	älköön kirnutko	3rd sing.	olkoon kirnunnut	älköön olko kirnunnut
1st plur.		kirnutkaamme	älkäämme kirnutko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kirnutkaa	älkää kirnutko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kirnutkoot	älkööt kirnutko	3rd plur.	olkoot kirnunneet	älkööt olko kirnunneet
passive		kirnuttakoon	älköön kirnuttako	passive	olkoon kirnuttu	älköön olko kirnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kirnunnen	en kirnunne	1st sing.	lienen kirnunnut	en liene kirnunnut
2nd sing.		kirnunnet	et kirnunne	2nd sing.	lienet kirnunnut	et liene kirnunnut
3rd sing.		kirnunnee	ei kirnunne	3rd sing.	lienee kirnunnut	ei liene kirnunnut
1st plur.		kirnunnemme	emme kirnunne	1st plur.	lienemme kirnunneet	emme liene kirnunneet
2nd plur.		kirnunnette	ette kirnunne	2nd plur.	lienette kirnunneet	ette liene kirnunneet
3rd plur.		kirnunnevat	eivät kirnunne	3rd plur.	lienevät kirnunneet	eivät liene kirnunneet
passive		kirnuttaneen	ei kirnuttane	passive	lienee kirnuttu	ei liene kirnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kirnuta		present	kirnuava	kirnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirnutakseni kirnutaksemme 2nd kirnutaksesi kirnutaksenne 3rd kirnutakseen kirnutaksensa		past	kirnunnut	kirnuttu
2nd	inessive2	kirnutessa	kirnuttaessa	agent4	kirnuama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirnutessani kirnutessamme 2nd kirnutessasi kirnutessanne 3rd kirnutessaan kirnutessansa		negative	kirnuamaton
	instructive	kirnuten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kirnuamassa	—
	elative	kirnuamasta	—
	illative	kirnuamaan	—
	adessive	kirnuamalla	—
	abessive	kirnuamatta	—
	instructive	kirnuaman	kirnuttaman
4th3	verbal noun	kirnuaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kirnuamaisillani kirnuamaisillamme 2nd kirnuamaisillasi kirnuamaisillanne 3rd kirnuamaisillaan kirnuamaisillansa

Derived terms

• kirnuaminen

 

Related terms

• kirnu

Further reading

• “kirnuta”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• urkinta

Ingrian

Etymology

From kirnu (“churn”) +‎ -ta. Akin to Finnish kirnuta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkirnutɑ/, [ˈkirnŭt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkirnutɑ/, [ˈkirnud̥ɑ]
• Rhymes: -irnut, -irnutɑ
• Hyphenation: kir‧nu‧ta

Verb

kirnuta

1. (transitive) to churn

Conjugation

Conjugation of kirnuta (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kirnuun	en kirnuu	1st singular	oon kirnunt, oon kirnunnut	en oo kirnunt, en oo kirnunnut
2nd singular	kirnuut	et kirnuu	2nd singular	oot kirnunt, oot kirnunnut	et oo kirnunt, et oo kirnunnut
3rd singular	kirnujaa	ei kirnuu	3rd singular	ono kirnunt, ono kirnunnut	ei oo kirnunt, ei oo kirnunnut
1st plural	kirnuumma	emmä kirnuu	1st plural	oomma kirnunneet	emmä oo kirnunneet
2nd plural	kirnuutta	että kirnuu	2nd plural	ootta kirnunneet	että oo kirnunneet
3rd plural	kirnujaat1), kirnuuvat2), kirnutaa	evät kirnuu, ei kirnuta	3rd plural	ovat kirnunneet	evät oo kirnunneet, ei oo kirnuttu
impersonal	kirnutaa	ei kirnuta	impersonal	ono kirnuttu	ei oo kirnuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kirnuisin	en kirnunt, en kirnunnut	1st singular	olin kirnunt, olin kirnunnut	en olt kirnunt, en olt kirnunnut
2nd singular	kirnuisit, kirnuist1)	et kirnunt, et kirnunnut	2nd singular	olit kirnunt, olit kirnunnut	et olt kirnunt, et olt kirnunnut
3rd singular	kirnuis	ei kirnunt, ei kirnunnut	3rd singular	oli kirnunt, oli kirnunnut	ei olt kirnunt, ei olt kirnunnut
1st plural	kirnuisimma	emmä kirnunneet	1st plural	olimma kirnunneet	emmä olleet kirnunneet
2nd plural	kirnuisitta	että kirnunneet	2nd plural	olitta kirnunneet	että olleet kirnunneet
3rd plural	kirnuisiit1), kirnuisivat2), kirnuttii	evät kirnunneet, ei kirnuttu	3rd plural	olivat kirnunneet	evät olleet kirnunneet, ei olt kirnuttu
impersonal	kirnuttii	ei kirnuttu	impersonal	oli kirnuttu	ei olt kirnuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kirnujaisin	en kirnujais	1st singular	olisin kirnunt, olisin kirnunnut	en olis kirnunt, en olis kirnunnut
2nd singular	kirnujaisit, kirnujaist1)	et kirnujais	2nd singular	olisit kirnunt, olisit kirnunnut	et olis kirnunt, et olis kirnunnut
3rd singular	kirnujais	ei kirnujais	3rd singular	olis kirnunt, olis kirnunnut	ei olis kirnunt, ei olis kirnunnut
1st plural	kirnujaisimma	emmä kirnujais	1st plural	olisimma kirnunneet	emmä olis kirnunneet
2nd plural	kirnujaisitta	että kirnujais	2nd plural	olisitta kirnunneet	että olis kirnunneet
3rd plural	kirnujaisiit1), kirnujaisivat2), kirnuttais	evät kirnujais, ei kirnuttais	3rd plural	olisivat kirnunneet	evät olis kirnunneet, ei olis kirnuttu
impersonal	kirnuttais	ei kirnuttais	impersonal	olis kirnuttu	ei olis kirnuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kirnuu	elä kirnuu	2nd singular	oo kirnunt, oo kirnunnut	elä oo kirnunt, elä oo kirnunnut
3rd singular	kirnutkoo	elköö kirnutko	3rd singular	olkoo kirnunt, olkoo kirnunnut	elköö olko kirnunt, elköö olko kirnunnut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kirnutkaa	elkää kirnutko	2nd plural	olkaa kirnunneet	elkää olko kirnunneet
3rd plural	kirnutkoot	elkööt kirnutko, elköö kirnuttako	3rd plural	olkoot kirnunneet	elkööt olko kirnunneet, elköö olko kirnuttu
impersonal	kirnuttakkoo	elköö kirnuttako	impersonal	olkoo kirnuttu	elköö olko kirnuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kirnunnen	en kirnunne
2nd singular	kirnunnet	et kirnunne
3rd singular	kirnunnoo	ei kirnunne
1st plural	kirnunnemma	emmä kirnunne
2nd plural	kirnunnetta	että kirnunne
3rd plural	kirnunnoot	evät kirnunne, ei kirnuttane
impersonal	kirnuttannoo	ei kirnuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kirnuta	present	kirnuuva	kirnuttava
2nd	inessive	kirnutees	past	kirnunt, kirnunnut	kirnuttu
	instructive	kirnuten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kirnutkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kirnuumaa
	inessive	kirnuumaas
	elative	kirnuumast
	abessive	kirnuumata
4th	nominative	kirnuumiin
	partitive	kirnuumista, kirnuumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 168