Jump to content

kirjain

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkirjɑi̯n/, [ˈk̟irjɑ̝i̯n]
  • Rhymes: -irjɑin
  • Hyphenation(key): kir‧jain

Etymology 1

[edit]

kirja +‎ -in. Coined by Finnish physician and translator Erik Alexander Ingman in 1834.

Noun

[edit]

kirjain

  1. letter (such of the alphabet, character, glyph)
    Synonyms: aakkonen, (archaic) puustavi
    iso kirjainuppercase letter, majuscule
    pieni kirjainlowercase letter, minuscule
    Aakkosten ensimmäinen kirjain on A.
    The first letter of the alphabet is A.
Declension
[edit]
Inflection of kirjain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative kirjain kirjaimet
genitive kirjaimen kirjaimien
kirjainten
partitive kirjainta kirjaimia
illative kirjaimeen kirjaimiin
singular plural
nominative kirjain kirjaimet
accusative nom. kirjain kirjaimet
gen. kirjaimen
genitive kirjaimen kirjaimien
kirjainten
partitive kirjainta kirjaimia
inessive kirjaimessa kirjaimissa
elative kirjaimesta kirjaimista
illative kirjaimeen kirjaimiin
adessive kirjaimella kirjaimilla
ablative kirjaimelta kirjaimilta
allative kirjaimelle kirjaimille
essive kirjaimena kirjaimina
translative kirjaimeksi kirjaimiksi
abessive kirjaimetta kirjaimitta
instructive kirjaimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirjain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirjaimeni kirjaimeni
accusative nom. kirjaimeni kirjaimeni
gen. kirjaimeni
genitive kirjaimeni kirjaimieni
kirjainteni
partitive kirjaintani kirjaimiani
inessive kirjaimessani kirjaimissani
elative kirjaimestani kirjaimistani
illative kirjaimeeni kirjaimiini
adessive kirjaimellani kirjaimillani
ablative kirjaimeltani kirjaimiltani
allative kirjaimelleni kirjaimilleni
essive kirjaimenani kirjaiminani
translative kirjaimekseni kirjaimikseni
abessive kirjaimettani kirjaimittani
instructive
comitative kirjaimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirjaimesi kirjaimesi
accusative nom. kirjaimesi kirjaimesi
gen. kirjaimesi
genitive kirjaimesi kirjaimiesi
kirjaintesi
partitive kirjaintasi kirjaimiasi
inessive kirjaimessasi kirjaimissasi
elative kirjaimestasi kirjaimistasi
illative kirjaimeesi kirjaimiisi
adessive kirjaimellasi kirjaimillasi
ablative kirjaimeltasi kirjaimiltasi
allative kirjaimellesi kirjaimillesi
essive kirjaimenasi kirjaiminasi
translative kirjaimeksesi kirjaimiksesi
abessive kirjaimettasi kirjaimittasi
instructive
comitative kirjaiminesi
Derived terms
[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Noun

[edit]

kirjain

  1. (dated) genitive plural of kirja
Alternative forms
[edit]

Karelian

[edit]

Etymology

[edit]

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Noun

[edit]

kirjain (genitive kirjaimen, partitive kirjaindu)

  1. letter (character)