tunnuskirjain

Finnish

Etymology

tunnus +‎ kirjain

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːusˌkirjɑi̯n/, [ˈt̪unːus̠ˌk̟irjɑ̝i̯n]
• Rhymes: -irjɑin
• Hyphenation^(key): tunnus‧kirjain

Noun

tunnuskirjain

1. identification letter, distinctive letter

Declension

Inflection of tunnuskirjain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		tunnuskirjain	tunnuskirjaimet
genitive		tunnuskirjaimen	tunnuskirjaimien tunnuskirjainten
partitive		tunnuskirjainta	tunnuskirjaimia
illative		tunnuskirjaimeen	tunnuskirjaimiin
		singular	plural
nominative		tunnuskirjain	tunnuskirjaimet
accusative	nom.	tunnuskirjain	tunnuskirjaimet
	gen.	tunnuskirjaimen
genitive		tunnuskirjaimen	tunnuskirjaimien tunnuskirjainten
partitive		tunnuskirjainta	tunnuskirjaimia
inessive		tunnuskirjaimessa	tunnuskirjaimissa
elative		tunnuskirjaimesta	tunnuskirjaimista
illative		tunnuskirjaimeen	tunnuskirjaimiin
adessive		tunnuskirjaimella	tunnuskirjaimilla
ablative		tunnuskirjaimelta	tunnuskirjaimilta
allative		tunnuskirjaimelle	tunnuskirjaimille
essive		tunnuskirjaimena	tunnuskirjaimina
translative		tunnuskirjaimeksi	tunnuskirjaimiksi
abessive		tunnuskirjaimetta	tunnuskirjaimitta
instructive		—	tunnuskirjaimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tunnuskirjain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tunnuskirjaimeni tunnuskirjaimeni accusative nom. tunnuskirjaimeni tunnuskirjaimeni gen. tunnuskirjaimeni genitive tunnuskirjaimeni tunnuskirjaimieni tunnuskirjainteni partitive tunnuskirjaintani tunnuskirjaimiani inessive tunnuskirjaimessani tunnuskirjaimissani elative tunnuskirjaimestani tunnuskirjaimistani illative tunnuskirjaimeeni tunnuskirjaimiini adessive tunnuskirjaimellani tunnuskirjaimillani ablative tunnuskirjaimeltani tunnuskirjaimiltani allative tunnuskirjaimelleni tunnuskirjaimilleni essive tunnuskirjaimenani tunnuskirjaiminani translative tunnuskirjaimekseni tunnuskirjaimikseni abessive tunnuskirjaimettani tunnuskirjaimittani instructive — — comitative — tunnuskirjaimineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnuskirjaimesi tunnuskirjaimesi accusative nom. tunnuskirjaimesi tunnuskirjaimesi gen. tunnuskirjaimesi genitive tunnuskirjaimesi tunnuskirjaimiesi tunnuskirjaintesi partitive tunnuskirjaintasi tunnuskirjaimiasi inessive tunnuskirjaimessasi tunnuskirjaimissasi elative tunnuskirjaimestasi tunnuskirjaimistasi illative tunnuskirjaimeesi tunnuskirjaimiisi adessive tunnuskirjaimellasi tunnuskirjaimillasi ablative tunnuskirjaimeltasi tunnuskirjaimiltasi allative tunnuskirjaimellesi tunnuskirjaimillesi essive tunnuskirjaimenasi tunnuskirjaiminasi translative tunnuskirjaimeksesi tunnuskirjaimiksesi abessive tunnuskirjaimettasi tunnuskirjaimittasi instructive — — comitative — tunnuskirjaiminesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnuskirjaimemme tunnuskirjaimemme accusative nom. tunnuskirjaimemme tunnuskirjaimemme gen. tunnuskirjaimemme genitive tunnuskirjaimemme tunnuskirjaimiemme tunnuskirjaintemme partitive tunnuskirjaintamme tunnuskirjaimiamme inessive tunnuskirjaimessamme tunnuskirjaimissamme elative tunnuskirjaimestamme tunnuskirjaimistamme illative tunnuskirjaimeemme tunnuskirjaimiimme adessive tunnuskirjaimellamme tunnuskirjaimillamme ablative tunnuskirjaimeltamme tunnuskirjaimiltamme allative tunnuskirjaimellemme tunnuskirjaimillemme essive tunnuskirjaimenamme tunnuskirjaiminamme translative tunnuskirjaimeksemme tunnuskirjaimiksemme abessive tunnuskirjaimettamme tunnuskirjaimittamme instructive — — comitative — tunnuskirjaiminemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnuskirjaimenne tunnuskirjaimenne accusative nom. tunnuskirjaimenne tunnuskirjaimenne gen. tunnuskirjaimenne genitive tunnuskirjaimenne tunnuskirjaimienne tunnuskirjaintenne partitive tunnuskirjaintanne tunnuskirjaimianne inessive tunnuskirjaimessanne tunnuskirjaimissanne elative tunnuskirjaimestanne tunnuskirjaimistanne illative tunnuskirjaimeenne tunnuskirjaimiinne adessive tunnuskirjaimellanne tunnuskirjaimillanne ablative tunnuskirjaimeltanne tunnuskirjaimiltanne allative tunnuskirjaimellenne tunnuskirjaimillenne essive tunnuskirjaimenanne tunnuskirjaiminanne translative tunnuskirjaimeksenne tunnuskirjaimiksenne abessive tunnuskirjaimettanne tunnuskirjaimittanne instructive — — comitative — tunnuskirjaiminenne third-person possessor singular plural nominative tunnuskirjaimensa tunnuskirjaimensa accusative nom. tunnuskirjaimensa tunnuskirjaimensa gen. tunnuskirjaimensa genitive tunnuskirjaimensa tunnuskirjaimiensa tunnuskirjaintensa partitive tunnuskirjaintaan tunnuskirjaintansa tunnuskirjaimiaan tunnuskirjaimiansa inessive tunnuskirjaimessaan tunnuskirjaimessansa tunnuskirjaimissaan tunnuskirjaimissansa elative tunnuskirjaimestaan tunnuskirjaimestansa tunnuskirjaimistaan tunnuskirjaimistansa illative tunnuskirjaimeensa tunnuskirjaimiinsa adessive tunnuskirjaimellaan tunnuskirjaimellansa tunnuskirjaimillaan tunnuskirjaimillansa ablative tunnuskirjaimeltaan tunnuskirjaimeltansa tunnuskirjaimiltaan tunnuskirjaimiltansa allative tunnuskirjaimelleen tunnuskirjaimellensa tunnuskirjaimilleen tunnuskirjaimillensa essive tunnuskirjaimenaan tunnuskirjaimenansa tunnuskirjaiminaan tunnuskirjaiminansa translative tunnuskirjaimekseen tunnuskirjaimeksensa tunnuskirjaimikseen tunnuskirjaimiksensa abessive tunnuskirjaimettaan tunnuskirjaimettansa tunnuskirjaimittaan tunnuskirjaimittansa instructive — — comitative — tunnuskirjaimineen tunnuskirjaiminensa

Further reading

• “tunnuskirjain”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03