kikkailla

Finnish

Etymology

kikka +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkikːɑi̯lːɑˣ/, [ˈk̟ikːɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ikːɑilːɑ
• Hyphenation^(key): kik‧kail‧la

Verb

kikkailla (informal)

1. to trick, to get clever or creative with something

Conjugation

Inflection of kikkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikkailen	en kikkaile	1st sing.	olen kikkaillut	en ole kikkaillut
2nd sing.		kikkailet	et kikkaile	2nd sing.	olet kikkaillut	et ole kikkaillut
3rd sing.		kikkailee	ei kikkaile	3rd sing.	on kikkaillut	ei ole kikkaillut
1st plur.		kikkailemme	emme kikkaile	1st plur.	olemme kikkailleet	emme ole kikkailleet
2nd plur.		kikkailette	ette kikkaile	2nd plur.	olette kikkailleet	ette ole kikkailleet
3rd plur.		kikkailevat	eivät kikkaile	3rd plur.	ovat kikkailleet	eivät ole kikkailleet
passive		kikkaillaan	ei kikkailla	passive	on kikkailtu	ei ole kikkailtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikkailin	en kikkaillut	1st sing.	olin kikkaillut	en ollut kikkaillut
2nd sing.		kikkailit	et kikkaillut	2nd sing.	olit kikkaillut	et ollut kikkaillut
3rd sing.		kikkaili	ei kikkaillut	3rd sing.	oli kikkaillut	ei ollut kikkaillut
1st plur.		kikkailimme	emme kikkailleet	1st plur.	olimme kikkailleet	emme olleet kikkailleet
2nd plur.		kikkailitte	ette kikkailleet	2nd plur.	olitte kikkailleet	ette olleet kikkailleet
3rd plur.		kikkailivat	eivät kikkailleet	3rd plur.	olivat kikkailleet	eivät olleet kikkailleet
passive		kikkailtiin	ei kikkailtu	passive	oli kikkailtu	ei ollut kikkailtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikkailisin	en kikkailisi	1st sing.	olisin kikkaillut	en olisi kikkaillut
2nd sing.		kikkailisit	et kikkailisi	2nd sing.	olisit kikkaillut	et olisi kikkaillut
3rd sing.		kikkailisi	ei kikkailisi	3rd sing.	olisi kikkaillut	ei olisi kikkaillut
1st plur.		kikkailisimme	emme kikkailisi	1st plur.	olisimme kikkailleet	emme olisi kikkailleet
2nd plur.		kikkailisitte	ette kikkailisi	2nd plur.	olisitte kikkailleet	ette olisi kikkailleet
3rd plur.		kikkailisivat	eivät kikkailisi	3rd plur.	olisivat kikkailleet	eivät olisi kikkailleet
passive		kikkailtaisiin	ei kikkailtaisi	passive	olisi kikkailtu	ei olisi kikkailtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kikkaile	älä kikkaile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kikkailkoon	älköön kikkailko	3rd sing.	olkoon kikkaillut	älköön olko kikkaillut
1st plur.		kikkailkaamme	älkäämme kikkailko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kikkailkaa	älkää kikkailko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kikkailkoot	älkööt kikkailko	3rd plur.	olkoot kikkailleet	älkööt olko kikkailleet
passive		kikkailtakoon	älköön kikkailtako	passive	olkoon kikkailtu	älköön olko kikkailtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikkaillen	en kikkaille	1st sing.	lienen kikkaillut	en liene kikkaillut
2nd sing.		kikkaillet	et kikkaille	2nd sing.	lienet kikkaillut	et liene kikkaillut
3rd sing.		kikkaillee	ei kikkaille	3rd sing.	lienee kikkaillut	ei liene kikkaillut
1st plur.		kikkaillemme	emme kikkaille	1st plur.	lienemme kikkailleet	emme liene kikkailleet
2nd plur.		kikkaillette	ette kikkaille	2nd plur.	lienette kikkailleet	ette liene kikkailleet
3rd plur.		kikkaillevat	eivät kikkaille	3rd plur.	lienevät kikkailleet	eivät liene kikkailleet
passive		kikkailtaneen	ei kikkailtane	passive	lienee kikkailtu	ei liene kikkailtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kikkailla		present	kikkaileva	kikkailtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kikkaillakseni kikkaillaksemme 2nd kikkaillaksesi kikkaillaksenne 3rd kikkaillakseen kikkaillaksensa		past	kikkaillut	kikkailtu
2nd	inessive2	kikkaillessa	kikkailtaessa	agent4	kikkailema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kikkaillessani kikkaillessamme 2nd kikkaillessasi kikkaillessanne 3rd kikkaillessaan kikkaillessansa		negative	kikkailematon
	instructive	kikkaillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kikkailemassa	—
	elative	kikkailemasta	—
	illative	kikkailemaan	—
	adessive	kikkailemalla	—
	abessive	kikkailematta	—
	instructive	kikkaileman	kikkailtaman
4th3	verbal noun	kikkaileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kikkailemaisillani kikkailemaisillamme 2nd kikkailemaisillasi kikkailemaisillanne 3rd kikkailemaisillaan kikkailemaisillansa

Derived terms

• kikkailu

 

Further reading

• “kikkailla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02