kiivastuttaa

Finnish

Etymology

kiivastua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːʋɑstutːɑːˣ/, [ˈk̟iːʋɑ̝s̠ˌtut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation^(key): kii‧vas‧tut‧taa

Verb

kiivastuttaa

1. (transitive, usually atelic) To make one lose temper.

Conjugation

Inflection of kiivastuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiivastutan	en kiivastuta	1st sing.	olen kiivastuttanut	en ole kiivastuttanut
2nd sing.		kiivastutat	et kiivastuta	2nd sing.	olet kiivastuttanut	et ole kiivastuttanut
3rd sing.		kiivastuttaa	ei kiivastuta	3rd sing.	on kiivastuttanut	ei ole kiivastuttanut
1st plur.		kiivastutamme	emme kiivastuta	1st plur.	olemme kiivastuttaneet	emme ole kiivastuttaneet
2nd plur.		kiivastutatte	ette kiivastuta	2nd plur.	olette kiivastuttaneet	ette ole kiivastuttaneet
3rd plur.		kiivastuttavat	eivät kiivastuta	3rd plur.	ovat kiivastuttaneet	eivät ole kiivastuttaneet
passive		kiivastutetaan	ei kiivastuteta	passive	on kiivastutettu	ei ole kiivastutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiivastutin	en kiivastuttanut	1st sing.	olin kiivastuttanut	en ollut kiivastuttanut
2nd sing.		kiivastutit	et kiivastuttanut	2nd sing.	olit kiivastuttanut	et ollut kiivastuttanut
3rd sing.		kiivastutti	ei kiivastuttanut	3rd sing.	oli kiivastuttanut	ei ollut kiivastuttanut
1st plur.		kiivastutimme	emme kiivastuttaneet	1st plur.	olimme kiivastuttaneet	emme olleet kiivastuttaneet
2nd plur.		kiivastutitte	ette kiivastuttaneet	2nd plur.	olitte kiivastuttaneet	ette olleet kiivastuttaneet
3rd plur.		kiivastuttivat	eivät kiivastuttaneet	3rd plur.	olivat kiivastuttaneet	eivät olleet kiivastuttaneet
passive		kiivastutettiin	ei kiivastutettu	passive	oli kiivastutettu	ei ollut kiivastutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiivastuttaisin	en kiivastuttaisi	1st sing.	olisin kiivastuttanut	en olisi kiivastuttanut
2nd sing.		kiivastuttaisit	et kiivastuttaisi	2nd sing.	olisit kiivastuttanut	et olisi kiivastuttanut
3rd sing.		kiivastuttaisi	ei kiivastuttaisi	3rd sing.	olisi kiivastuttanut	ei olisi kiivastuttanut
1st plur.		kiivastuttaisimme	emme kiivastuttaisi	1st plur.	olisimme kiivastuttaneet	emme olisi kiivastuttaneet
2nd plur.		kiivastuttaisitte	ette kiivastuttaisi	2nd plur.	olisitte kiivastuttaneet	ette olisi kiivastuttaneet
3rd plur.		kiivastuttaisivat	eivät kiivastuttaisi	3rd plur.	olisivat kiivastuttaneet	eivät olisi kiivastuttaneet
passive		kiivastutettaisiin	ei kiivastutettaisi	passive	olisi kiivastutettu	ei olisi kiivastutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiivastuta	älä kiivastuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiivastuttakoon	älköön kiivastuttako	3rd sing.	olkoon kiivastuttanut	älköön olko kiivastuttanut
1st plur.		kiivastuttakaamme	älkäämme kiivastuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiivastuttakaa	älkää kiivastuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiivastuttakoot	älkööt kiivastuttako	3rd plur.	olkoot kiivastuttaneet	älkööt olko kiivastuttaneet
passive		kiivastutettakoon	älköön kiivastutettako	passive	olkoon kiivastutettu	älköön olko kiivastutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiivastuttanen	en kiivastuttane	1st sing.	lienen kiivastuttanut	en liene kiivastuttanut
2nd sing.		kiivastuttanet	et kiivastuttane	2nd sing.	lienet kiivastuttanut	et liene kiivastuttanut
3rd sing.		kiivastuttanee	ei kiivastuttane	3rd sing.	lienee kiivastuttanut	ei liene kiivastuttanut
1st plur.		kiivastuttanemme	emme kiivastuttane	1st plur.	lienemme kiivastuttaneet	emme liene kiivastuttaneet
2nd plur.		kiivastuttanette	ette kiivastuttane	2nd plur.	lienette kiivastuttaneet	ette liene kiivastuttaneet
3rd plur.		kiivastuttanevat	eivät kiivastuttane	3rd plur.	lienevät kiivastuttaneet	eivät liene kiivastuttaneet
passive		kiivastutettaneen	ei kiivastutettane	passive	lienee kiivastutettu	ei liene kiivastutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiivastuttaa		present	kiivastuttava	kiivastutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiivastuttaakseni kiivastuttaaksemme 2nd kiivastuttaaksesi kiivastuttaaksenne 3rd kiivastuttaakseen kiivastuttaaksensa		past	kiivastuttanut	kiivastutettu
2nd	inessive2	kiivastuttaessa	kiivastutettaessa	agent4	kiivastuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiivastuttaessani kiivastuttaessamme 2nd kiivastuttaessasi kiivastuttaessanne 3rd kiivastuttaessaan kiivastuttaessansa		negative	kiivastuttamaton
	instructive	kiivastuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kiivastuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiivastuttamassa	—
	elative	kiivastuttamasta	—
	illative	kiivastuttamaan	—
	adessive	kiivastuttamalla	—
	abessive	kiivastuttamatta	—
	instructive	kiivastuttaman	kiivastutettaman
4th3	verbal noun	kiivastuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiivastuttamaisillani kiivastuttamaisillamme 2nd kiivastuttamaisillasi kiivastuttamaisillanne 3rd kiivastuttamaisillaan kiivastuttamaisillansa

Further reading

• “kiivastuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02