kiinnitin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːnːitin/, [ˈk̟iːnːit̪in]
• Rhymes: -iːnːitin
• Hyphenation^(key): kiin‧ni‧tin

Etymology 1

kiinnittää +‎ -in

Noun

kiinnitin

1. fastener (any device that fastens)

Declension

Inflection of kiinnitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		kiinnitin	kiinnittimet
genitive		kiinnittimen	kiinnittimien kiinnitinten
partitive		kiinnitintä	kiinnittimiä
illative		kiinnittimeen	kiinnittimiin
		singular	plural
nominative		kiinnitin	kiinnittimet
accusative	nom.	kiinnitin	kiinnittimet
	gen.	kiinnittimen
genitive		kiinnittimen	kiinnittimien kiinnitinten
partitive		kiinnitintä	kiinnittimiä
inessive		kiinnittimessä	kiinnittimissä
elative		kiinnittimestä	kiinnittimistä
illative		kiinnittimeen	kiinnittimiin
adessive		kiinnittimellä	kiinnittimillä
ablative		kiinnittimeltä	kiinnittimiltä
allative		kiinnittimelle	kiinnittimille
essive		kiinnittimenä	kiinnittiminä
translative		kiinnittimeksi	kiinnittimiksi
abessive		kiinnittimettä	kiinnittimittä
instructive		—	kiinnittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiinnitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiinnittimeni kiinnittimeni accusative nom. kiinnittimeni kiinnittimeni gen. kiinnittimeni genitive kiinnittimeni kiinnittimieni kiinnitinteni partitive kiinnitintäni kiinnittimiäni inessive kiinnittimessäni kiinnittimissäni elative kiinnittimestäni kiinnittimistäni illative kiinnittimeeni kiinnittimiini adessive kiinnittimelläni kiinnittimilläni ablative kiinnittimeltäni kiinnittimiltäni allative kiinnittimelleni kiinnittimilleni essive kiinnittimenäni kiinnittiminäni translative kiinnittimekseni kiinnittimikseni abessive kiinnittimettäni kiinnittimittäni instructive — — comitative — kiinnittimineni second-person singular possessor singular plural nominative kiinnittimesi kiinnittimesi accusative nom. kiinnittimesi kiinnittimesi gen. kiinnittimesi genitive kiinnittimesi kiinnittimiesi kiinnitintesi partitive kiinnitintäsi kiinnittimiäsi inessive kiinnittimessäsi kiinnittimissäsi elative kiinnittimestäsi kiinnittimistäsi illative kiinnittimeesi kiinnittimiisi adessive kiinnittimelläsi kiinnittimilläsi ablative kiinnittimeltäsi kiinnittimiltäsi allative kiinnittimellesi kiinnittimillesi essive kiinnittimenäsi kiinnittiminäsi translative kiinnittimeksesi kiinnittimiksesi abessive kiinnittimettäsi kiinnittimittäsi instructive — — comitative — kiinnittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative kiinnittimemme kiinnittimemme accusative nom. kiinnittimemme kiinnittimemme gen. kiinnittimemme genitive kiinnittimemme kiinnittimiemme kiinnitintemme partitive kiinnitintämme kiinnittimiämme inessive kiinnittimessämme kiinnittimissämme elative kiinnittimestämme kiinnittimistämme illative kiinnittimeemme kiinnittimiimme adessive kiinnittimellämme kiinnittimillämme ablative kiinnittimeltämme kiinnittimiltämme allative kiinnittimellemme kiinnittimillemme essive kiinnittimenämme kiinnittiminämme translative kiinnittimeksemme kiinnittimiksemme abessive kiinnittimettämme kiinnittimittämme instructive — — comitative — kiinnittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative kiinnittimenne kiinnittimenne accusative nom. kiinnittimenne kiinnittimenne gen. kiinnittimenne genitive kiinnittimenne kiinnittimienne kiinnitintenne partitive kiinnitintänne kiinnittimiänne inessive kiinnittimessänne kiinnittimissänne elative kiinnittimestänne kiinnittimistänne illative kiinnittimeenne kiinnittimiinne adessive kiinnittimellänne kiinnittimillänne ablative kiinnittimeltänne kiinnittimiltänne allative kiinnittimellenne kiinnittimillenne essive kiinnittimenänne kiinnittiminänne translative kiinnittimeksenne kiinnittimiksenne abessive kiinnittimettänne kiinnittimittänne instructive — — comitative — kiinnittiminenne third-person possessor singular plural nominative kiinnittimensä kiinnittimensä accusative nom. kiinnittimensä kiinnittimensä gen. kiinnittimensä genitive kiinnittimensä kiinnittimiensä kiinnitintensä partitive kiinnitintään kiinnitintänsä kiinnittimiään kiinnittimiänsä inessive kiinnittimessään kiinnittimessänsä kiinnittimissään kiinnittimissänsä elative kiinnittimestään kiinnittimestänsä kiinnittimistään kiinnittimistänsä illative kiinnittimeensä kiinnittimiinsä adessive kiinnittimellään kiinnittimellänsä kiinnittimillään kiinnittimillänsä ablative kiinnittimeltään kiinnittimeltänsä kiinnittimiltään kiinnittimiltänsä allative kiinnittimelleen kiinnittimellensä kiinnittimilleen kiinnittimillensä essive kiinnittimenään kiinnittimenänsä kiinnittiminään kiinnittiminänsä translative kiinnittimekseen kiinnittimeksensä kiinnittimikseen kiinnittimiksensä abessive kiinnittimettään kiinnittimettänsä kiinnittimittään kiinnittimittänsä instructive — — comitative — kiinnittimineen kiinnittiminensä

Further reading

• “kiinnitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

kiinnitin

1. first-person singular past indicative of kiinnittää