kiillottaa

Finnish

Etymology

kiilto +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːlːotːɑːˣ/, [ˈk̟iːlːo̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iːlːotːɑː
• Hyphenation^(key): kiil‧lot‧taa

Verb

kiillottaa

1. (transitive) To polish, shine.

Conjugation

Inflection of kiillottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiillotan	en kiillota	1st sing.	olen kiillottanut	en ole kiillottanut
2nd sing.		kiillotat	et kiillota	2nd sing.	olet kiillottanut	et ole kiillottanut
3rd sing.		kiillottaa	ei kiillota	3rd sing.	on kiillottanut	ei ole kiillottanut
1st plur.		kiillotamme	emme kiillota	1st plur.	olemme kiillottaneet	emme ole kiillottaneet
2nd plur.		kiillotatte	ette kiillota	2nd plur.	olette kiillottaneet	ette ole kiillottaneet
3rd plur.		kiillottavat	eivät kiillota	3rd plur.	ovat kiillottaneet	eivät ole kiillottaneet
passive		kiillotetaan	ei kiilloteta	passive	on kiillotettu	ei ole kiillotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiillotin	en kiillottanut	1st sing.	olin kiillottanut	en ollut kiillottanut
2nd sing.		kiillotit	et kiillottanut	2nd sing.	olit kiillottanut	et ollut kiillottanut
3rd sing.		kiillotti	ei kiillottanut	3rd sing.	oli kiillottanut	ei ollut kiillottanut
1st plur.		kiillotimme	emme kiillottaneet	1st plur.	olimme kiillottaneet	emme olleet kiillottaneet
2nd plur.		kiillotitte	ette kiillottaneet	2nd plur.	olitte kiillottaneet	ette olleet kiillottaneet
3rd plur.		kiillottivat	eivät kiillottaneet	3rd plur.	olivat kiillottaneet	eivät olleet kiillottaneet
passive		kiillotettiin	ei kiillotettu	passive	oli kiillotettu	ei ollut kiillotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiillottaisin	en kiillottaisi	1st sing.	olisin kiillottanut	en olisi kiillottanut
2nd sing.		kiillottaisit	et kiillottaisi	2nd sing.	olisit kiillottanut	et olisi kiillottanut
3rd sing.		kiillottaisi	ei kiillottaisi	3rd sing.	olisi kiillottanut	ei olisi kiillottanut
1st plur.		kiillottaisimme	emme kiillottaisi	1st plur.	olisimme kiillottaneet	emme olisi kiillottaneet
2nd plur.		kiillottaisitte	ette kiillottaisi	2nd plur.	olisitte kiillottaneet	ette olisi kiillottaneet
3rd plur.		kiillottaisivat	eivät kiillottaisi	3rd plur.	olisivat kiillottaneet	eivät olisi kiillottaneet
passive		kiillotettaisiin	ei kiillotettaisi	passive	olisi kiillotettu	ei olisi kiillotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiillota	älä kiillota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiillottakoon	älköön kiillottako	3rd sing.	olkoon kiillottanut	älköön olko kiillottanut
1st plur.		kiillottakaamme	älkäämme kiillottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiillottakaa	älkää kiillottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiillottakoot	älkööt kiillottako	3rd plur.	olkoot kiillottaneet	älkööt olko kiillottaneet
passive		kiillotettakoon	älköön kiillotettako	passive	olkoon kiillotettu	älköön olko kiillotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiillottanen	en kiillottane	1st sing.	lienen kiillottanut	en liene kiillottanut
2nd sing.		kiillottanet	et kiillottane	2nd sing.	lienet kiillottanut	et liene kiillottanut
3rd sing.		kiillottanee	ei kiillottane	3rd sing.	lienee kiillottanut	ei liene kiillottanut
1st plur.		kiillottanemme	emme kiillottane	1st plur.	lienemme kiillottaneet	emme liene kiillottaneet
2nd plur.		kiillottanette	ette kiillottane	2nd plur.	lienette kiillottaneet	ette liene kiillottaneet
3rd plur.		kiillottanevat	eivät kiillottane	3rd plur.	lienevät kiillottaneet	eivät liene kiillottaneet
passive		kiillotettaneen	ei kiillotettane	passive	lienee kiillotettu	ei liene kiillotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiillottaa		present	kiillottava	kiillotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiillottaakseni kiillottaaksemme 2nd kiillottaaksesi kiillottaaksenne 3rd kiillottaakseen kiillottaaksensa		past	kiillottanut	kiillotettu
2nd	inessive2	kiillottaessa	kiillotettaessa	agent4	kiillottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiillottaessani kiillottaessamme 2nd kiillottaessasi kiillottaessanne 3rd kiillottaessaan kiillottaessansa		negative	kiillottamaton
	instructive	kiillottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kiillottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiillottamassa	—
	elative	kiillottamasta	—
	illative	kiillottamaan	—
	adessive	kiillottamalla	—
	abessive	kiillottamatta	—
	instructive	kiillottaman	kiillotettaman
4th3	verbal noun	kiillottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiillottamaisillani kiillottamaisillamme 2nd kiillottamaisillasi kiillottamaisillanne 3rd kiillottamaisillaan kiillottamaisillansa

Derived terms

• kiillote
• kiillotin
• kiillottaja
• kiillottaminen
• kiillottua
• kiillotus

 

Further reading

• “kiillottaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02