kiillottaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiilto +‎ -ttaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːlːotːɑːˣ/, [ˈk̟iːlːo̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -iːlːotːɑː
  • Syllabification(key): kiil‧lot‧taa

Verb

[edit]

kiillottaa

  1. (transitive) To polish, shine.

Conjugation

[edit]
Inflection of kiillottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiillotan en kiillota 1st sing. olen kiillottanut en ole kiillottanut
2nd sing. kiillotat et kiillota 2nd sing. olet kiillottanut et ole kiillottanut
3rd sing. kiillottaa ei kiillota 3rd sing. on kiillottanut ei ole kiillottanut
1st plur. kiillotamme emme kiillota 1st plur. olemme kiillottaneet emme ole kiillottaneet
2nd plur. kiillotatte ette kiillota 2nd plur. olette kiillottaneet ette ole kiillottaneet
3rd plur. kiillottavat eivät kiillota 3rd plur. ovat kiillottaneet eivät ole kiillottaneet
passive kiillotetaan ei kiilloteta passive on kiillotettu ei ole kiillotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiillotin en kiillottanut 1st sing. olin kiillottanut en ollut kiillottanut
2nd sing. kiillotit et kiillottanut 2nd sing. olit kiillottanut et ollut kiillottanut
3rd sing. kiillotti ei kiillottanut 3rd sing. oli kiillottanut ei ollut kiillottanut
1st plur. kiillotimme emme kiillottaneet 1st plur. olimme kiillottaneet emme olleet kiillottaneet
2nd plur. kiillotitte ette kiillottaneet 2nd plur. olitte kiillottaneet ette olleet kiillottaneet
3rd plur. kiillottivat eivät kiillottaneet 3rd plur. olivat kiillottaneet eivät olleet kiillottaneet
passive kiillotettiin ei kiillotettu passive oli kiillotettu ei ollut kiillotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiillottaisin en kiillottaisi 1st sing. olisin kiillottanut en olisi kiillottanut
2nd sing. kiillottaisit et kiillottaisi 2nd sing. olisit kiillottanut et olisi kiillottanut
3rd sing. kiillottaisi ei kiillottaisi 3rd sing. olisi kiillottanut ei olisi kiillottanut
1st plur. kiillottaisimme emme kiillottaisi 1st plur. olisimme kiillottaneet emme olisi kiillottaneet
2nd plur. kiillottaisitte ette kiillottaisi 2nd plur. olisitte kiillottaneet ette olisi kiillottaneet
3rd plur. kiillottaisivat eivät kiillottaisi 3rd plur. olisivat kiillottaneet eivät olisi kiillottaneet
passive kiillotettaisiin ei kiillotettaisi passive olisi kiillotettu ei olisi kiillotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kiillota älä kiillota 2nd sing.
3rd sing. kiillottakoon älköön kiillottako 3rd sing. olkoon kiillottanut älköön olko kiillottanut
1st plur. kiillottakaamme älkäämme kiillottako 1st plur.
2nd plur. kiillottakaa älkää kiillottako 2nd plur.
3rd plur. kiillottakoot älkööt kiillottako 3rd plur. olkoot kiillottaneet älkööt olko kiillottaneet
passive kiillotettakoon älköön kiillotettako passive olkoon kiillotettu älköön olko kiillotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiillottanen en kiillottane 1st sing. lienen kiillottanut en liene kiillottanut
2nd sing. kiillottanet et kiillottane 2nd sing. lienet kiillottanut et liene kiillottanut
3rd sing. kiillottanee ei kiillottane 3rd sing. lienee kiillottanut ei liene kiillottanut
1st plur. kiillottanemme emme kiillottane 1st plur. lienemme kiillottaneet emme liene kiillottaneet
2nd plur. kiillottanette ette kiillottane 2nd plur. lienette kiillottaneet ette liene kiillottaneet
3rd plur. kiillottanevat eivät kiillottane 3rd plur. lienevät kiillottaneet eivät liene kiillottaneet
passive kiillotettaneen ei kiillotettane passive lienee kiillotettu ei liene kiillotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiillottaa present kiillottava kiillotettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiillottaakseni kiillottaaksemme
2nd kiillottaaksesi kiillottaaksenne
3rd kiillottaakseen
kiillottaaksensa
past kiillottanut kiillotettu
2nd inessive2 kiillottaessa kiillotettaessa agent4 kiillottama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiillottaessani kiillottaessamme
2nd kiillottaessasi kiillottaessanne
3rd kiillottaessaan
kiillottaessansa
negative kiillottamaton
instructive kiillottaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kiillottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kiillottamassa
elative kiillottamasta
illative kiillottamaan
adessive kiillottamalla
abessive kiillottamatta
instructive kiillottaman kiillotettaman
4th3 verbal noun kiillottaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiillottamaisillani kiillottamaisillamme
2nd kiillottamaisillasi kiillottamaisillanne
3rd kiillottamaisillaan
kiillottamaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]