kihartua

Finnish

Etymology

From kihartaa +‎ -ua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkihɑrtuɑˣ/, [ˈk̟iɦɑ̝rˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): ki‧har‧tua

Verb

kihartua

1. (intransitive) to curl (to assume the shape of a curl)

   Kun karva kasvaa pidemmäksi, se alkaa kihartua.

   When the hair grows longer, it will start to curl.

Conjugation

Inflection of kihartua (Kotus type 52*K/sanoa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiharrun	en kiharru	1st sing.	olen kihartunut	en ole kihartunut
2nd sing.		kiharrut	et kiharru	2nd sing.	olet kihartunut	et ole kihartunut
3rd sing.		kihartuu	ei kiharru	3rd sing.	on kihartunut	ei ole kihartunut
1st plur.		kiharrumme	emme kiharru	1st plur.	olemme kihartuneet	emme ole kihartuneet
2nd plur.		kiharrutte	ette kiharru	2nd plur.	olette kihartuneet	ette ole kihartuneet
3rd plur.		kihartuvat	eivät kiharru	3rd plur.	ovat kihartuneet	eivät ole kihartuneet
passive		kiharrutaan	ei kiharruta	passive	on kiharruttu	ei ole kiharruttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiharruin	en kihartunut	1st sing.	olin kihartunut	en ollut kihartunut
2nd sing.		kiharruit	et kihartunut	2nd sing.	olit kihartunut	et ollut kihartunut
3rd sing.		kihartui	ei kihartunut	3rd sing.	oli kihartunut	ei ollut kihartunut
1st plur.		kiharruimme	emme kihartuneet	1st plur.	olimme kihartuneet	emme olleet kihartuneet
2nd plur.		kiharruitte	ette kihartuneet	2nd plur.	olitte kihartuneet	ette olleet kihartuneet
3rd plur.		kihartuivat	eivät kihartuneet	3rd plur.	olivat kihartuneet	eivät olleet kihartuneet
passive		kiharruttiin	ei kiharruttu	passive	oli kiharruttu	ei ollut kiharruttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kihartuisin	en kihartuisi	1st sing.	olisin kihartunut	en olisi kihartunut
2nd sing.		kihartuisit	et kihartuisi	2nd sing.	olisit kihartunut	et olisi kihartunut
3rd sing.		kihartuisi	ei kihartuisi	3rd sing.	olisi kihartunut	ei olisi kihartunut
1st plur.		kihartuisimme	emme kihartuisi	1st plur.	olisimme kihartuneet	emme olisi kihartuneet
2nd plur.		kihartuisitte	ette kihartuisi	2nd plur.	olisitte kihartuneet	ette olisi kihartuneet
3rd plur.		kihartuisivat	eivät kihartuisi	3rd plur.	olisivat kihartuneet	eivät olisi kihartuneet
passive		kiharruttaisiin	ei kiharruttaisi	passive	olisi kiharruttu	ei olisi kiharruttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiharru	älä kiharru	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kihartukoon	älköön kihartuko	3rd sing.	olkoon kihartunut	älköön olko kihartunut
1st plur.		kihartukaamme	älkäämme kihartuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kihartukaa	älkää kihartuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kihartukoot	älkööt kihartuko	3rd plur.	olkoot kihartuneet	älkööt olko kihartuneet
passive		kiharruttakoon	älköön kiharruttako	passive	olkoon kiharruttu	älköön olko kiharruttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kihartunen	en kihartune	1st sing.	lienen kihartunut	en liene kihartunut
2nd sing.		kihartunet	et kihartune	2nd sing.	lienet kihartunut	et liene kihartunut
3rd sing.		kihartunee	ei kihartune	3rd sing.	lienee kihartunut	ei liene kihartunut
1st plur.		kihartunemme	emme kihartune	1st plur.	lienemme kihartuneet	emme liene kihartuneet
2nd plur.		kihartunette	ette kihartune	2nd plur.	lienette kihartuneet	ette liene kihartuneet
3rd plur.		kihartunevat	eivät kihartune	3rd plur.	lienevät kihartuneet	eivät liene kihartuneet
passive		kiharruttaneen	ei kiharruttane	passive	lienee kiharruttu	ei liene kiharruttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kihartua		present	kihartuva	kiharruttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kihartuakseni kihartuaksemme 2nd kihartuaksesi kihartuaksenne 3rd kihartuakseen kihartuaksensa		past	kihartunut	kiharruttu
2nd	inessive2	kihartuessa	kiharruttaessa	agent4	kihartuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kihartuessani kihartuessamme 2nd kihartuessasi kihartuessanne 3rd kihartuessaan kihartuessansa		negative	kihartumaton
	instructive	kihartuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kihartumassa	—
	elative	kihartumasta	—
	illative	kihartumaan	—
	adessive	kihartumalla	—
	abessive	kihartumatta	—
	instructive	kihartuman	kiharruttaman
4th3	verbal noun	kihartuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kihartumaisillani kihartumaisillamme 2nd kihartumaisillasi kihartumaisillanne 3rd kihartumaisillaan kihartumaisillansa

Derived terms

• kiharrus

Further reading

• “kihartua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• rahatuki, tukiraha