Jump to content

kielikoe

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kieli +‎ koe

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkie̯liˌkoeˣ/, [ˈk̟ie̞̯liˌko̞e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -oe
  • Hyphenation(key): kieli‧koe

Noun

[edit]

kielikoe

  1. language test

Declension

[edit]
Inflection of kielikoe (Kotus type 48*D/hame, k- gradation)
nominative kielikoe kielikokeet
genitive kielikokeen kielikokeiden
kielikokeitten
partitive kielikoetta kielikokeita
illative kielikokeeseen kielikokeisiin
kielikokeihin
singular plural
nominative kielikoe kielikokeet
accusative nom. kielikoe kielikokeet
gen. kielikokeen
genitive kielikokeen kielikokeiden
kielikokeitten
partitive kielikoetta kielikokeita
inessive kielikokeessa kielikokeissa
elative kielikokeesta kielikokeista
illative kielikokeeseen kielikokeisiin
kielikokeihin
adessive kielikokeella kielikokeilla
ablative kielikokeelta kielikokeilta
allative kielikokeelle kielikokeille
essive kielikokeena kielikokeina
translative kielikokeeksi kielikokeiksi
abessive kielikokeetta kielikokeitta
instructive kielikokein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielikoe (Kotus type 48*D/hame, k- gradation)

Further reading

[edit]