kielentää

Finnish

Etymology 1

kieli +‎ -ntää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯lentæːˣ/, [ˈk̟ie̞̯le̞n̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -ielentæː
• Syllabification^(key): kie‧len‧tää

Verb

kielentää

1. (transitive) to verbalize

Conjugation

Inflection of kielentää (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kielennän	en kielennä	1st sing.	olen kielentänyt	en ole kielentänyt
2nd sing.		kielennät	et kielennä	2nd sing.	olet kielentänyt	et ole kielentänyt
3rd sing.		kielentää	ei kielennä	3rd sing.	on kielentänyt	ei ole kielentänyt
1st plur.		kielennämme	emme kielennä	1st plur.	olemme kielentäneet	emme ole kielentäneet
2nd plur.		kielennätte	ette kielennä	2nd plur.	olette kielentäneet	ette ole kielentäneet
3rd plur.		kielentävät	eivät kielennä	3rd plur.	ovat kielentäneet	eivät ole kielentäneet
passive		kielennetään	ei kielennetä	passive	on kielennetty	ei ole kielennetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kielensin	en kielentänyt	1st sing.	olin kielentänyt	en ollut kielentänyt
2nd sing.		kielensit	et kielentänyt	2nd sing.	olit kielentänyt	et ollut kielentänyt
3rd sing.		kielensi	ei kielentänyt	3rd sing.	oli kielentänyt	ei ollut kielentänyt
1st plur.		kielensimme	emme kielentäneet	1st plur.	olimme kielentäneet	emme olleet kielentäneet
2nd plur.		kielensitte	ette kielentäneet	2nd plur.	olitte kielentäneet	ette olleet kielentäneet
3rd plur.		kielensivät	eivät kielentäneet	3rd plur.	olivat kielentäneet	eivät olleet kielentäneet
passive		kielennettiin	ei kielennetty	passive	oli kielennetty	ei ollut kielennetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kielentäisin	en kielentäisi	1st sing.	olisin kielentänyt	en olisi kielentänyt
2nd sing.		kielentäisit	et kielentäisi	2nd sing.	olisit kielentänyt	et olisi kielentänyt
3rd sing.		kielentäisi	ei kielentäisi	3rd sing.	olisi kielentänyt	ei olisi kielentänyt
1st plur.		kielentäisimme	emme kielentäisi	1st plur.	olisimme kielentäneet	emme olisi kielentäneet
2nd plur.		kielentäisitte	ette kielentäisi	2nd plur.	olisitte kielentäneet	ette olisi kielentäneet
3rd plur.		kielentäisivät	eivät kielentäisi	3rd plur.	olisivat kielentäneet	eivät olisi kielentäneet
passive		kielennettäisiin	ei kielennettäisi	passive	olisi kielennetty	ei olisi kielennetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kielennä	älä kielennä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kielentäköön	älköön kielentäkö	3rd sing.	olkoon kielentänyt	älköön olko kielentänyt
1st plur.		kielentäkäämme	älkäämme kielentäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kielentäkää	älkää kielentäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kielentäkööt	älkööt kielentäkö	3rd plur.	olkoot kielentäneet	älkööt olko kielentäneet
passive		kielennettäköön	älköön kielennettäkö	passive	olkoon kielennetty	älköön olko kielennetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kielentänen	en kielentäne	1st sing.	lienen kielentänyt	en liene kielentänyt
2nd sing.		kielentänet	et kielentäne	2nd sing.	lienet kielentänyt	et liene kielentänyt
3rd sing.		kielentänee	ei kielentäne	3rd sing.	lienee kielentänyt	ei liene kielentänyt
1st plur.		kielentänemme	emme kielentäne	1st plur.	lienemme kielentäneet	emme liene kielentäneet
2nd plur.		kielentänette	ette kielentäne	2nd plur.	lienette kielentäneet	ette liene kielentäneet
3rd plur.		kielentänevät	eivät kielentäne	3rd plur.	lienevät kielentäneet	eivät liene kielentäneet
passive		kielennettäneen	ei kielennettäne	passive	lienee kielennetty	ei liene kielennetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kielentää		present	kielentävä	kielennettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kielentääkseni kielentääksemme 2nd kielentääksesi kielentääksenne 3rd kielentääkseen kielentääksensä		past	kielentänyt	kielennetty
2nd	inessive2	kielentäessä	kielennettäessä	agent4	kielentämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kielentäessäni kielentäessämme 2nd kielentäessäsi kielentäessänne 3rd kielentäessään kielentäessänsä		negative	kielentämätön
	instructive	kielentäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kielentää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kielentämässä	—
	elative	kielentämästä	—
	illative	kielentämään	—
	adessive	kielentämällä	—
	abessive	kielentämättä	—
	instructive	kielentämän	kielennettämän
4th3	verbal noun	kielentäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kielentämäisilläni kielentämäisillämme 2nd kielentämäisilläsi kielentämäisillänne 3rd kielentämäisillään kielentämäisillänsä

Further reading

• “kielentää”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯lentæː/, [ˈk̟ie̞̯le̞n̪t̪æː]
• Rhymes: -ielentæː
• Syllabification^(key): kie‧len‧tää

Verb

kielentää

1. third-person singular present indicative of kielentää