Jump to content

kielenkantimet

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kielen +‎ kantimet

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkie̯lenˌkɑntimet/, [ˈk̟ie̞̯le̞ŋˌkɑ̝n̪t̪ime̞t̪]
  • Rhymes: -ɑntimet
  • Hyphenation(key): kielen‧kanti‧met

Noun

[edit]

kielenkantimet pl

  1. (idiomatic) tongue, as in something to be loosened to represent someone starting to be very chatty
    irrottaa kielenkantimetto make someone be very chatty

Declension

[edit]
Inflection of kielenkantimet (Kotus type 33*J/kytkin, nt-nn gradation)
nominative kielenkantimet
genitive kielenkantimien
kielenkanninten
partitive kielenkantimia
illative kielenkantimiin
singular plural
nominative kielenkantimet
accusative nom. kielenkantimet
gen.
genitive kielenkantimien
kielenkanninten
partitive kielenkantimia
inessive kielenkantimissa
elative kielenkantimista
illative kielenkantimiin
adessive kielenkantimilla
ablative kielenkantimilta
allative kielenkantimille
essive kielenkantimina
translative kielenkantimiksi
abessive kielenkantimitta
instructive kielenkantimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielenkantimet (Kotus type 33*J/kytkin, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kielenkantimeni
accusative nom. kielenkantimeni
gen.
genitive kielenkantimieni
kielenkanninteni
partitive kielenkantimiani
inessive kielenkantimissani
elative kielenkantimistani
illative kielenkantimiini
adessive kielenkantimillani
ablative kielenkantimiltani
allative kielenkantimilleni
essive kielenkantiminani
translative kielenkantimikseni
abessive kielenkantimittani
instructive
comitative kielenkantimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kielenkantimesi
accusative nom. kielenkantimesi
gen.
genitive kielenkantimiesi
kielenkannintesi
partitive kielenkantimiasi
inessive kielenkantimissasi
elative kielenkantimistasi
illative kielenkantimiisi
adessive kielenkantimillasi
ablative kielenkantimiltasi
allative kielenkantimillesi
essive kielenkantiminasi
translative kielenkantimiksesi
abessive kielenkantimittasi
instructive
comitative kielenkantiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kielenkantimemme
accusative nom. kielenkantimemme
gen.
genitive kielenkantimiemme
kielenkannintemme
partitive kielenkantimiamme
inessive kielenkantimissamme
elative kielenkantimistamme
illative kielenkantimiimme
adessive kielenkantimillamme
ablative kielenkantimiltamme
allative kielenkantimillemme
essive kielenkantiminamme
translative kielenkantimiksemme
abessive kielenkantimittamme
instructive
comitative kielenkantiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kielenkantimenne
accusative nom. kielenkantimenne
gen.
genitive kielenkantimienne
kielenkannintenne
partitive kielenkantimianne
inessive kielenkantimissanne
elative kielenkantimistanne
illative kielenkantimiinne
adessive kielenkantimillanne
ablative kielenkantimiltanne
allative kielenkantimillenne
essive kielenkantiminanne
translative kielenkantimiksenne
abessive kielenkantimittanne
instructive
comitative kielenkantiminenne

Further reading

[edit]