Jump to content

kielenkärki

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kielen +‎ kärki

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkie̯lenˌkærki/, [ˈk̟ie̞̯le̞ŋˌk̟ærk̟i]
  • Rhymes: -ærki
  • Hyphenation(key): kielen‧kärki

Noun

[edit]

kielenkärki

  1. The tip of tongue.

Declension

[edit]
Inflection of kielenkärki (Kotus type 7*L/ovi, k-j gradation)
nominative kielenkärki kielenkärjet
genitive kielenkärjen kielenkärkien
partitive kielenkärkeä kielenkärkiä
illative kielenkärkeen kielenkärkiin
singular plural
nominative kielenkärki kielenkärjet
accusative nom. kielenkärki kielenkärjet
gen. kielenkärjen
genitive kielenkärjen kielenkärkien
partitive kielenkärkeä kielenkärkiä
inessive kielenkärjessä kielenkärjissä
elative kielenkärjestä kielenkärjistä
illative kielenkärkeen kielenkärkiin
adessive kielenkärjellä kielenkärjillä
ablative kielenkärjeltä kielenkärjiltä
allative kielenkärjelle kielenkärjille
essive kielenkärkenä kielenkärkinä
translative kielenkärjeksi kielenkärjiksi
abessive kielenkärjettä kielenkärjittä
instructive kielenkärjin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielenkärki (Kotus type 7*L/ovi, k-j gradation)

Further reading

[edit]