kielenalainen

Finnish

Etymology

kielen (“of the tongue”) +‎ alainen (“underneath”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯lenˌɑlɑi̯nen/, [ˈk̟ie̞̯le̞nˌɑ̝lɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑlɑinen
• Hyphenation^(key): kielen‧alai‧nen

Adjective

kielenalainen (not comparable)

1. (anatomy) sublingual (located beneath the tongue)

Declension

Inflection of kielenalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kielenalainen	kielenalaiset
genitive		kielenalaisen	kielenalaisten kielenalaisien
partitive		kielenalaista	kielenalaisia
illative		kielenalaiseen	kielenalaisiin
		singular	plural
nominative		kielenalainen	kielenalaiset
accusative	nom.	kielenalainen	kielenalaiset
	gen.	kielenalaisen
genitive		kielenalaisen	kielenalaisten kielenalaisien
partitive		kielenalaista	kielenalaisia
inessive		kielenalaisessa	kielenalaisissa
elative		kielenalaisesta	kielenalaisista
illative		kielenalaiseen	kielenalaisiin
adessive		kielenalaisella	kielenalaisilla
ablative		kielenalaiselta	kielenalaisilta
allative		kielenalaiselle	kielenalaisille
essive		kielenalaisena	kielenalaisina
translative		kielenalaiseksi	kielenalaisiksi
abessive		kielenalaisetta	kielenalaisitta
instructive		—	kielenalaisin
comitative		—	kielenalaisine

Possessive forms of kielenalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kielenalaiseni kielenalaiseni accusative nom. kielenalaiseni kielenalaiseni gen. kielenalaiseni genitive kielenalaiseni kielenalaisteni kielenalaisieni partitive kielenalaistani kielenalaisiani inessive kielenalaisessani kielenalaisissani elative kielenalaisestani kielenalaisistani illative kielenalaiseeni kielenalaisiini adessive kielenalaisellani kielenalaisillani ablative kielenalaiseltani kielenalaisiltani allative kielenalaiselleni kielenalaisilleni essive kielenalaisenani kielenalaisinani translative kielenalaisekseni kielenalaisikseni abessive kielenalaisettani kielenalaisittani instructive — — comitative — kielenalaisineni second-person singular possessor singular plural nominative kielenalaisesi kielenalaisesi accusative nom. kielenalaisesi kielenalaisesi gen. kielenalaisesi genitive kielenalaisesi kielenalaistesi kielenalaisiesi partitive kielenalaistasi kielenalaisiasi inessive kielenalaisessasi kielenalaisissasi elative kielenalaisestasi kielenalaisistasi illative kielenalaiseesi kielenalaisiisi adessive kielenalaisellasi kielenalaisillasi ablative kielenalaiseltasi kielenalaisiltasi allative kielenalaisellesi kielenalaisillesi essive kielenalaisenasi kielenalaisinasi translative kielenalaiseksesi kielenalaisiksesi abessive kielenalaisettasi kielenalaisittasi instructive — — comitative — kielenalaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kielenalaisemme kielenalaisemme accusative nom. kielenalaisemme kielenalaisemme gen. kielenalaisemme genitive kielenalaisemme kielenalaistemme kielenalaisiemme partitive kielenalaistamme kielenalaisiamme inessive kielenalaisessamme kielenalaisissamme elative kielenalaisestamme kielenalaisistamme illative kielenalaiseemme kielenalaisiimme adessive kielenalaisellamme kielenalaisillamme ablative kielenalaiseltamme kielenalaisiltamme allative kielenalaisellemme kielenalaisillemme essive kielenalaisenamme kielenalaisinamme translative kielenalaiseksemme kielenalaisiksemme abessive kielenalaisettamme kielenalaisittamme instructive — — comitative — kielenalaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kielenalaisenne kielenalaisenne accusative nom. kielenalaisenne kielenalaisenne gen. kielenalaisenne genitive kielenalaisenne kielenalaistenne kielenalaisienne partitive kielenalaistanne kielenalaisianne inessive kielenalaisessanne kielenalaisissanne elative kielenalaisestanne kielenalaisistanne illative kielenalaiseenne kielenalaisiinne adessive kielenalaisellanne kielenalaisillanne ablative kielenalaiseltanne kielenalaisiltanne allative kielenalaisellenne kielenalaisillenne essive kielenalaisenanne kielenalaisinanne translative kielenalaiseksenne kielenalaisiksenne abessive kielenalaisettanne kielenalaisittanne instructive — — comitative — kielenalaisinenne third-person possessor singular plural nominative kielenalaisensa kielenalaisensa accusative nom. kielenalaisensa kielenalaisensa gen. kielenalaisensa genitive kielenalaisensa kielenalaistensa kielenalaisiensa partitive kielenalaistaan kielenalaistansa kielenalaisiaan kielenalaisiansa inessive kielenalaisessaan kielenalaisessansa kielenalaisissaan kielenalaisissansa elative kielenalaisestaan kielenalaisestansa kielenalaisistaan kielenalaisistansa illative kielenalaiseensa kielenalaisiinsa adessive kielenalaisellaan kielenalaisellansa kielenalaisillaan kielenalaisillansa ablative kielenalaiseltaan kielenalaiseltansa kielenalaisiltaan kielenalaisiltansa allative kielenalaiselleen kielenalaisellensa kielenalaisilleen kielenalaisillensa essive kielenalaisenaan kielenalaisenansa kielenalaisinaan kielenalaisinansa translative kielenalaisekseen kielenalaiseksensa kielenalaisikseen kielenalaisiksensa abessive kielenalaisettaan kielenalaisettansa kielenalaisittaan kielenalaisittansa instructive — — comitative — kielenalaisineen kielenalaisinensa