kaupunkilainen

Finnish

Etymology

kaupunki (“city”) +‎ -lainen (“-er”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯puŋkilɑi̯nen/, [ˈkɑ̝u̯puŋˌk̟ilɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑinen
• Hyphenation^(key): kau‧pun‧ki‧lai‧nen

Noun

kaupunkilainen

1. citizen, townsman, townswoman (resident of a city)

Declension

Inflection of kaupunkilainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kaupunkilainen	kaupunkilaiset
genitive		kaupunkilaisen	kaupunkilaisten kaupunkilaisien
partitive		kaupunkilaista	kaupunkilaisia
illative		kaupunkilaiseen	kaupunkilaisiin
		singular	plural
nominative		kaupunkilainen	kaupunkilaiset
accusative	nom.	kaupunkilainen	kaupunkilaiset
	gen.	kaupunkilaisen
genitive		kaupunkilaisen	kaupunkilaisten kaupunkilaisien
partitive		kaupunkilaista	kaupunkilaisia
inessive		kaupunkilaisessa	kaupunkilaisissa
elative		kaupunkilaisesta	kaupunkilaisista
illative		kaupunkilaiseen	kaupunkilaisiin
adessive		kaupunkilaisella	kaupunkilaisilla
ablative		kaupunkilaiselta	kaupunkilaisilta
allative		kaupunkilaiselle	kaupunkilaisille
essive		kaupunkilaisena	kaupunkilaisina
translative		kaupunkilaiseksi	kaupunkilaisiksi
abessive		kaupunkilaisetta	kaupunkilaisitta
instructive		—	kaupunkilaisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kaupunkilainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kaupunkilaiseni kaupunkilaiseni accusative nom. kaupunkilaiseni kaupunkilaiseni gen. kaupunkilaiseni genitive kaupunkilaiseni kaupunkilaisteni kaupunkilaisieni partitive kaupunkilaistani kaupunkilaisiani inessive kaupunkilaisessani kaupunkilaisissani elative kaupunkilaisestani kaupunkilaisistani illative kaupunkilaiseeni kaupunkilaisiini adessive kaupunkilaisellani kaupunkilaisillani ablative kaupunkilaiseltani kaupunkilaisiltani allative kaupunkilaiselleni kaupunkilaisilleni essive kaupunkilaisenani kaupunkilaisinani translative kaupunkilaisekseni kaupunkilaisikseni abessive kaupunkilaisettani kaupunkilaisittani instructive — — comitative — kaupunkilaisineni second-person singular possessor singular plural nominative kaupunkilaisesi kaupunkilaisesi accusative nom. kaupunkilaisesi kaupunkilaisesi gen. kaupunkilaisesi genitive kaupunkilaisesi kaupunkilaistesi kaupunkilaisiesi partitive kaupunkilaistasi kaupunkilaisiasi inessive kaupunkilaisessasi kaupunkilaisissasi elative kaupunkilaisestasi kaupunkilaisistasi illative kaupunkilaiseesi kaupunkilaisiisi adessive kaupunkilaisellasi kaupunkilaisillasi ablative kaupunkilaiseltasi kaupunkilaisiltasi allative kaupunkilaisellesi kaupunkilaisillesi essive kaupunkilaisenasi kaupunkilaisinasi translative kaupunkilaiseksesi kaupunkilaisiksesi abessive kaupunkilaisettasi kaupunkilaisittasi instructive — — comitative — kaupunkilaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kaupunkilaisemme kaupunkilaisemme accusative nom. kaupunkilaisemme kaupunkilaisemme gen. kaupunkilaisemme genitive kaupunkilaisemme kaupunkilaistemme kaupunkilaisiemme partitive kaupunkilaistamme kaupunkilaisiamme inessive kaupunkilaisessamme kaupunkilaisissamme elative kaupunkilaisestamme kaupunkilaisistamme illative kaupunkilaiseemme kaupunkilaisiimme adessive kaupunkilaisellamme kaupunkilaisillamme ablative kaupunkilaiseltamme kaupunkilaisiltamme allative kaupunkilaisellemme kaupunkilaisillemme essive kaupunkilaisenamme kaupunkilaisinamme translative kaupunkilaiseksemme kaupunkilaisiksemme abessive kaupunkilaisettamme kaupunkilaisittamme instructive — — comitative — kaupunkilaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kaupunkilaisenne kaupunkilaisenne accusative nom. kaupunkilaisenne kaupunkilaisenne gen. kaupunkilaisenne genitive kaupunkilaisenne kaupunkilaistenne kaupunkilaisienne partitive kaupunkilaistanne kaupunkilaisianne inessive kaupunkilaisessanne kaupunkilaisissanne elative kaupunkilaisestanne kaupunkilaisistanne illative kaupunkilaiseenne kaupunkilaisiinne adessive kaupunkilaisellanne kaupunkilaisillanne ablative kaupunkilaiseltanne kaupunkilaisiltanne allative kaupunkilaisellenne kaupunkilaisillenne essive kaupunkilaisenanne kaupunkilaisinanne translative kaupunkilaiseksenne kaupunkilaisiksenne abessive kaupunkilaisettanne kaupunkilaisittanne instructive — — comitative — kaupunkilaisinenne third-person possessor singular plural nominative kaupunkilaisensa kaupunkilaisensa accusative nom. kaupunkilaisensa kaupunkilaisensa gen. kaupunkilaisensa genitive kaupunkilaisensa kaupunkilaistensa kaupunkilaisiensa partitive kaupunkilaistaan kaupunkilaistansa kaupunkilaisiaan kaupunkilaisiansa inessive kaupunkilaisessaan kaupunkilaisessansa kaupunkilaisissaan kaupunkilaisissansa elative kaupunkilaisestaan kaupunkilaisestansa kaupunkilaisistaan kaupunkilaisistansa illative kaupunkilaiseensa kaupunkilaisiinsa adessive kaupunkilaisellaan kaupunkilaisellansa kaupunkilaisillaan kaupunkilaisillansa ablative kaupunkilaiseltaan kaupunkilaiseltansa kaupunkilaisiltaan kaupunkilaisiltansa allative kaupunkilaiselleen kaupunkilaisellensa kaupunkilaisilleen kaupunkilaisillensa essive kaupunkilaisenaan kaupunkilaisenansa kaupunkilaisinaan kaupunkilaisinansa translative kaupunkilaisekseen kaupunkilaiseksensa kaupunkilaisikseen kaupunkilaisiksensa abessive kaupunkilaisettaan kaupunkilaisettansa kaupunkilaisittaan kaupunkilaisittansa instructive — — comitative — kaupunkilaisineen kaupunkilaisinensa

Synonyms

• porvari (ancient)

See also

• English townspeople

Adjective

kaupunkilainen (comparative kaupunkilaisempi, superlative kaupunkilaisin)

1. Of or relating to cities or urban life.

Declension

Inflection of kaupunkilainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kaupunkilainen	kaupunkilaiset
genitive		kaupunkilaisen	kaupunkilaisten kaupunkilaisien
partitive		kaupunkilaista	kaupunkilaisia
illative		kaupunkilaiseen	kaupunkilaisiin
		singular	plural
nominative		kaupunkilainen	kaupunkilaiset
accusative	nom.	kaupunkilainen	kaupunkilaiset
	gen.	kaupunkilaisen
genitive		kaupunkilaisen	kaupunkilaisten kaupunkilaisien
partitive		kaupunkilaista	kaupunkilaisia
inessive		kaupunkilaisessa	kaupunkilaisissa
elative		kaupunkilaisesta	kaupunkilaisista
illative		kaupunkilaiseen	kaupunkilaisiin
adessive		kaupunkilaisella	kaupunkilaisilla
ablative		kaupunkilaiselta	kaupunkilaisilta
allative		kaupunkilaiselle	kaupunkilaisille
essive		kaupunkilaisena	kaupunkilaisina
translative		kaupunkilaiseksi	kaupunkilaisiksi
abessive		kaupunkilaisetta	kaupunkilaisitta
instructive		—	kaupunkilaisin
comitative		—	kaupunkilaisine

Possessive forms of kaupunkilainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kaupunkilaiseni kaupunkilaiseni accusative nom. kaupunkilaiseni kaupunkilaiseni gen. kaupunkilaiseni genitive kaupunkilaiseni kaupunkilaisteni kaupunkilaisieni partitive kaupunkilaistani kaupunkilaisiani inessive kaupunkilaisessani kaupunkilaisissani elative kaupunkilaisestani kaupunkilaisistani illative kaupunkilaiseeni kaupunkilaisiini adessive kaupunkilaisellani kaupunkilaisillani ablative kaupunkilaiseltani kaupunkilaisiltani allative kaupunkilaiselleni kaupunkilaisilleni essive kaupunkilaisenani kaupunkilaisinani translative kaupunkilaisekseni kaupunkilaisikseni abessive kaupunkilaisettani kaupunkilaisittani instructive — — comitative — kaupunkilaisineni second-person singular possessor singular plural nominative kaupunkilaisesi kaupunkilaisesi accusative nom. kaupunkilaisesi kaupunkilaisesi gen. kaupunkilaisesi genitive kaupunkilaisesi kaupunkilaistesi kaupunkilaisiesi partitive kaupunkilaistasi kaupunkilaisiasi inessive kaupunkilaisessasi kaupunkilaisissasi elative kaupunkilaisestasi kaupunkilaisistasi illative kaupunkilaiseesi kaupunkilaisiisi adessive kaupunkilaisellasi kaupunkilaisillasi ablative kaupunkilaiseltasi kaupunkilaisiltasi allative kaupunkilaisellesi kaupunkilaisillesi essive kaupunkilaisenasi kaupunkilaisinasi translative kaupunkilaiseksesi kaupunkilaisiksesi abessive kaupunkilaisettasi kaupunkilaisittasi instructive — — comitative — kaupunkilaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kaupunkilaisemme kaupunkilaisemme accusative nom. kaupunkilaisemme kaupunkilaisemme gen. kaupunkilaisemme genitive kaupunkilaisemme kaupunkilaistemme kaupunkilaisiemme partitive kaupunkilaistamme kaupunkilaisiamme inessive kaupunkilaisessamme kaupunkilaisissamme elative kaupunkilaisestamme kaupunkilaisistamme illative kaupunkilaiseemme kaupunkilaisiimme adessive kaupunkilaisellamme kaupunkilaisillamme ablative kaupunkilaiseltamme kaupunkilaisiltamme allative kaupunkilaisellemme kaupunkilaisillemme essive kaupunkilaisenamme kaupunkilaisinamme translative kaupunkilaiseksemme kaupunkilaisiksemme abessive kaupunkilaisettamme kaupunkilaisittamme instructive — — comitative — kaupunkilaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kaupunkilaisenne kaupunkilaisenne accusative nom. kaupunkilaisenne kaupunkilaisenne gen. kaupunkilaisenne genitive kaupunkilaisenne kaupunkilaistenne kaupunkilaisienne partitive kaupunkilaistanne kaupunkilaisianne inessive kaupunkilaisessanne kaupunkilaisissanne elative kaupunkilaisestanne kaupunkilaisistanne illative kaupunkilaiseenne kaupunkilaisiinne adessive kaupunkilaisellanne kaupunkilaisillanne ablative kaupunkilaiseltanne kaupunkilaisiltanne allative kaupunkilaisellenne kaupunkilaisillenne essive kaupunkilaisenanne kaupunkilaisinanne translative kaupunkilaiseksenne kaupunkilaisiksenne abessive kaupunkilaisettanne kaupunkilaisittanne instructive — — comitative — kaupunkilaisinenne third-person possessor singular plural nominative kaupunkilaisensa kaupunkilaisensa accusative nom. kaupunkilaisensa kaupunkilaisensa gen. kaupunkilaisensa genitive kaupunkilaisensa kaupunkilaistensa kaupunkilaisiensa partitive kaupunkilaistaan kaupunkilaistansa kaupunkilaisiaan kaupunkilaisiansa inessive kaupunkilaisessaan kaupunkilaisessansa kaupunkilaisissaan kaupunkilaisissansa elative kaupunkilaisestaan kaupunkilaisestansa kaupunkilaisistaan kaupunkilaisistansa illative kaupunkilaiseensa kaupunkilaisiinsa adessive kaupunkilaisellaan kaupunkilaisellansa kaupunkilaisillaan kaupunkilaisillansa ablative kaupunkilaiseltaan kaupunkilaiseltansa kaupunkilaisiltaan kaupunkilaisiltansa allative kaupunkilaiselleen kaupunkilaisellensa kaupunkilaisilleen kaupunkilaisillensa essive kaupunkilaisenaan kaupunkilaisenansa kaupunkilaisinaan kaupunkilaisinansa translative kaupunkilaisekseen kaupunkilaiseksensa kaupunkilaisikseen kaupunkilaisiksensa abessive kaupunkilaisettaan kaupunkilaisettansa kaupunkilaisittaan kaupunkilaisittansa instructive — — comitative — kaupunkilaisineen kaupunkilaisinensa

Derived terms

• kaupunkilaisesti
• kaupunkilaisittain
• kaupunkilaistaa
• kaupunkilaistua
• kaupunkilaisuus

 

compounds

• kaupunkilaisjärki
• kaupunkilaispoika
• kaupunkilaistyttö
• kaupunkilaisväestö

 

Further reading

• “kaupunkilainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02