Jump to content

katkonainen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

katko +‎ -nainen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑtkonɑi̯nen/, [ˈkɑ̝t̪ko̞ˌnɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Hyphenation(key): kat‧ko‧nai‧nen

Adjective

[edit]

katkonainen

  1. broken, snapped, severed
  2. discontinuous, intermittent, irregular

Declension

[edit]
Inflection of katkonainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative katkonainen katkonaiset
genitive katkonaisen katkonaisten
katkonaisien
partitive katkonaista katkonaisia
illative katkonaiseen katkonaisiin
singular plural
nominative katkonainen katkonaiset
accusative nom. katkonainen katkonaiset
gen. katkonaisen
genitive katkonaisen katkonaisten
katkonaisien
partitive katkonaista katkonaisia
inessive katkonaisessa katkonaisissa
elative katkonaisesta katkonaisista
illative katkonaiseen katkonaisiin
adessive katkonaisella katkonaisilla
ablative katkonaiselta katkonaisilta
allative katkonaiselle katkonaisille
essive katkonaisena katkonaisina
translative katkonaiseksi katkonaisiksi
abessive katkonaisetta katkonaisitta
instructive katkonaisin
comitative katkonaisine
Possessive forms of katkonainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]