kartikka

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

karttu +‎ -ikka

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑrtikːɑ/, [ˈkɑ̝rt̪ikːɑ̝]
  • Rhymes: -ɑrtikːɑ
  • Syllabification(key): kar‧tik‧ka

Noun

[edit]

kartikka (dialectal)

  1. (North Karelia, South Karelia) wooden stick (especially when used as a weapon)
    Synonym: keppi

Declension

[edit]
Inflection of kartikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)
nominative kartikka kartikat
genitive kartikan kartikoiden
kartikoitten
kartikkojen
partitive kartikkaa kartikoita
kartikkoja
illative kartikkaan kartikoihin
kartikkoihin
singular plural
nominative kartikka kartikat
accusative nom. kartikka kartikat
gen. kartikan
genitive kartikan kartikoiden
kartikoitten
kartikkojen
kartikkain rare
partitive kartikkaa kartikoita
kartikkoja
inessive kartikassa kartikoissa
elative kartikasta kartikoista
illative kartikkaan kartikoihin
kartikkoihin
adessive kartikalla kartikoilla
ablative kartikalta kartikoilta
allative kartikalle kartikoille
essive kartikkana kartikkoina
translative kartikaksi kartikoiksi
abessive kartikatta kartikoitta
instructive kartikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kartikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)

Derived terms

[edit]