kampittaa

Finnish

Etymology

kamppi +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑmpitːɑːˣ/, [ˈkɑ̝mpit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑmpitːɑː
• Hyphenation^(key): kam‧pit‧taa

Verb

kampittaa

1. (transitive) to trip (cause to fall or stumble)

   Jalankulkija onnistui kampittamaan murtomiehen, kun hän juoksi karkuun.

   A pedestrian was able to trip the burglar as he was running away.

Conjugation

Inflection of kampittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kampitan	en kampita	1st sing.	olen kampittanut	en ole kampittanut
2nd sing.		kampitat	et kampita	2nd sing.	olet kampittanut	et ole kampittanut
3rd sing.		kampittaa	ei kampita	3rd sing.	on kampittanut	ei ole kampittanut
1st plur.		kampitamme	emme kampita	1st plur.	olemme kampittaneet	emme ole kampittaneet
2nd plur.		kampitatte	ette kampita	2nd plur.	olette kampittaneet	ette ole kampittaneet
3rd plur.		kampittavat	eivät kampita	3rd plur.	ovat kampittaneet	eivät ole kampittaneet
passive		kampitetaan	ei kampiteta	passive	on kampitettu	ei ole kampitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kampitin	en kampittanut	1st sing.	olin kampittanut	en ollut kampittanut
2nd sing.		kampitit	et kampittanut	2nd sing.	olit kampittanut	et ollut kampittanut
3rd sing.		kampitti	ei kampittanut	3rd sing.	oli kampittanut	ei ollut kampittanut
1st plur.		kampitimme	emme kampittaneet	1st plur.	olimme kampittaneet	emme olleet kampittaneet
2nd plur.		kampititte	ette kampittaneet	2nd plur.	olitte kampittaneet	ette olleet kampittaneet
3rd plur.		kampittivat	eivät kampittaneet	3rd plur.	olivat kampittaneet	eivät olleet kampittaneet
passive		kampitettiin	ei kampitettu	passive	oli kampitettu	ei ollut kampitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kampittaisin	en kampittaisi	1st sing.	olisin kampittanut	en olisi kampittanut
2nd sing.		kampittaisit	et kampittaisi	2nd sing.	olisit kampittanut	et olisi kampittanut
3rd sing.		kampittaisi	ei kampittaisi	3rd sing.	olisi kampittanut	ei olisi kampittanut
1st plur.		kampittaisimme	emme kampittaisi	1st plur.	olisimme kampittaneet	emme olisi kampittaneet
2nd plur.		kampittaisitte	ette kampittaisi	2nd plur.	olisitte kampittaneet	ette olisi kampittaneet
3rd plur.		kampittaisivat	eivät kampittaisi	3rd plur.	olisivat kampittaneet	eivät olisi kampittaneet
passive		kampitettaisiin	ei kampitettaisi	passive	olisi kampitettu	ei olisi kampitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kampita	älä kampita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kampittakoon	älköön kampittako	3rd sing.	olkoon kampittanut	älköön olko kampittanut
1st plur.		kampittakaamme	älkäämme kampittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kampittakaa	älkää kampittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kampittakoot	älkööt kampittako	3rd plur.	olkoot kampittaneet	älkööt olko kampittaneet
passive		kampitettakoon	älköön kampitettako	passive	olkoon kampitettu	älköön olko kampitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kampittanen	en kampittane	1st sing.	lienen kampittanut	en liene kampittanut
2nd sing.		kampittanet	et kampittane	2nd sing.	lienet kampittanut	et liene kampittanut
3rd sing.		kampittanee	ei kampittane	3rd sing.	lienee kampittanut	ei liene kampittanut
1st plur.		kampittanemme	emme kampittane	1st plur.	lienemme kampittaneet	emme liene kampittaneet
2nd plur.		kampittanette	ette kampittane	2nd plur.	lienette kampittaneet	ette liene kampittaneet
3rd plur.		kampittanevat	eivät kampittane	3rd plur.	lienevät kampittaneet	eivät liene kampittaneet
passive		kampitettaneen	ei kampitettane	passive	lienee kampitettu	ei liene kampitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kampittaa		present	kampittava	kampitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kampittaakseni kampittaaksemme 2nd kampittaaksesi kampittaaksenne 3rd kampittaakseen kampittaaksensa		past	kampittanut	kampitettu
2nd	inessive2	kampittaessa	kampitettaessa	agent4	kampittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kampittaessani kampittaessamme 2nd kampittaessasi kampittaessanne 3rd kampittaessaan kampittaessansa		negative	kampittamaton
	instructive	kampittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kampittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kampittamassa	—
	elative	kampittamasta	—
	illative	kampittamaan	—
	adessive	kampittamalla	—
	abessive	kampittamatta	—
	instructive	kampittaman	kampitettaman
4th3	verbal noun	kampittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kampittamaisillani kampittamaisillamme 2nd kampittamaisillasi kampittamaisillanne 3rd kampittamaisillaan kampittamaisillansa

Synonyms

• kampata

Derived terms

• kampittaminen
• kampitus

 

Further reading

• “kampittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02