kaivattaa

Finnish

Etymology

kaivaa +‎ -ttaa (curative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋɑtːɑːˣ/, [ˈkɑ̝i̯ʋɑ̝t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑiʋɑtːɑː
• Syllabification^(key): kai‧vat‧taa

Verb

kaivattaa

1. (transitive) to have something dug [with adessive ‘by’]

Conjugation

Inflection of kaivattaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivatan	en kaivata	1st sing.	olen kaivattanut	en ole kaivattanut
2nd sing.		kaivatat	et kaivata	2nd sing.	olet kaivattanut	et ole kaivattanut
3rd sing.		kaivattaa	ei kaivata	3rd sing.	on kaivattanut	ei ole kaivattanut
1st plur.		kaivatamme	emme kaivata	1st plur.	olemme kaivattaneet	emme ole kaivattaneet
2nd plur.		kaivatatte	ette kaivata	2nd plur.	olette kaivattaneet	ette ole kaivattaneet
3rd plur.		kaivattavat	eivät kaivata	3rd plur.	ovat kaivattaneet	eivät ole kaivattaneet
passive		kaivatetaan	ei kaivateta	passive	on kaivatettu	ei ole kaivatettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivatin	en kaivattanut	1st sing.	olin kaivattanut	en ollut kaivattanut
2nd sing.		kaivatit	et kaivattanut	2nd sing.	olit kaivattanut	et ollut kaivattanut
3rd sing.		kaivatti	ei kaivattanut	3rd sing.	oli kaivattanut	ei ollut kaivattanut
1st plur.		kaivatimme	emme kaivattaneet	1st plur.	olimme kaivattaneet	emme olleet kaivattaneet
2nd plur.		kaivatitte	ette kaivattaneet	2nd plur.	olitte kaivattaneet	ette olleet kaivattaneet
3rd plur.		kaivattivat	eivät kaivattaneet	3rd plur.	olivat kaivattaneet	eivät olleet kaivattaneet
passive		kaivatettiin	ei kaivatettu	passive	oli kaivatettu	ei ollut kaivatettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivattaisin	en kaivattaisi	1st sing.	olisin kaivattanut	en olisi kaivattanut
2nd sing.		kaivattaisit	et kaivattaisi	2nd sing.	olisit kaivattanut	et olisi kaivattanut
3rd sing.		kaivattaisi	ei kaivattaisi	3rd sing.	olisi kaivattanut	ei olisi kaivattanut
1st plur.		kaivattaisimme	emme kaivattaisi	1st plur.	olisimme kaivattaneet	emme olisi kaivattaneet
2nd plur.		kaivattaisitte	ette kaivattaisi	2nd plur.	olisitte kaivattaneet	ette olisi kaivattaneet
3rd plur.		kaivattaisivat	eivät kaivattaisi	3rd plur.	olisivat kaivattaneet	eivät olisi kaivattaneet
passive		kaivatettaisiin	ei kaivatettaisi	passive	olisi kaivatettu	ei olisi kaivatettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaivata	älä kaivata	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaivattakoon	älköön kaivattako	3rd sing.	olkoon kaivattanut	älköön olko kaivattanut
1st plur.		kaivattakaamme	älkäämme kaivattako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaivattakaa	älkää kaivattako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaivattakoot	älkööt kaivattako	3rd plur.	olkoot kaivattaneet	älkööt olko kaivattaneet
passive		kaivatettakoon	älköön kaivatettako	passive	olkoon kaivatettu	älköön olko kaivatettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivattanen	en kaivattane	1st sing.	lienen kaivattanut	en liene kaivattanut
2nd sing.		kaivattanet	et kaivattane	2nd sing.	lienet kaivattanut	et liene kaivattanut
3rd sing.		kaivattanee	ei kaivattane	3rd sing.	lienee kaivattanut	ei liene kaivattanut
1st plur.		kaivattanemme	emme kaivattane	1st plur.	lienemme kaivattaneet	emme liene kaivattaneet
2nd plur.		kaivattanette	ette kaivattane	2nd plur.	lienette kaivattaneet	ette liene kaivattaneet
3rd plur.		kaivattanevat	eivät kaivattane	3rd plur.	lienevät kaivattaneet	eivät liene kaivattaneet
passive		kaivatettaneen	ei kaivatettane	passive	lienee kaivatettu	ei liene kaivatettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaivattaa		present	kaivattava	kaivatettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivattaakseni kaivattaaksemme 2nd kaivattaaksesi kaivattaaksenne 3rd kaivattaakseen kaivattaaksensa		past	kaivattanut	kaivatettu
2nd	inessive2	kaivattaessa	kaivatettaessa	agent4	kaivattama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivattaessani kaivattaessamme 2nd kaivattaessasi kaivattaessanne 3rd kaivattaessaan kaivattaessansa		negative	kaivattamaton
	instructive	kaivattaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kaivattaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kaivattamassa	—
	elative	kaivattamasta	—
	illative	kaivattamaan	—
	adessive	kaivattamalla	—
	abessive	kaivattamatta	—
	instructive	kaivattaman	kaivatettaman
4th3	verbal noun	kaivattaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivattamaisillani kaivattamaisillamme 2nd kaivattamaisillasi kaivattamaisillanne 3rd kaivattamaisillaan kaivattamaisillansa

Related terms

• kaivaa

Further reading

• “kaivattaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02