kainostuttaa

Finnish

Etymology

kainostua +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯nostutːɑːˣ/, [ˈkɑ̝i̯no̞s̠ˌtut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation^(key): kai‧nos‧tut‧taa

Verb

kainostuttaa

1. To feel shy.

Conjugation

Inflection of kainostuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kainostutan	en kainostuta	1st sing.	olen kainostuttanut	en ole kainostuttanut
2nd sing.		kainostutat	et kainostuta	2nd sing.	olet kainostuttanut	et ole kainostuttanut
3rd sing.		kainostuttaa	ei kainostuta	3rd sing.	on kainostuttanut	ei ole kainostuttanut
1st plur.		kainostutamme	emme kainostuta	1st plur.	olemme kainostuttaneet	emme ole kainostuttaneet
2nd plur.		kainostutatte	ette kainostuta	2nd plur.	olette kainostuttaneet	ette ole kainostuttaneet
3rd plur.		kainostuttavat	eivät kainostuta	3rd plur.	ovat kainostuttaneet	eivät ole kainostuttaneet
passive		kainostutetaan	ei kainostuteta	passive	on kainostutettu	ei ole kainostutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kainostutin	en kainostuttanut	1st sing.	olin kainostuttanut	en ollut kainostuttanut
2nd sing.		kainostutit	et kainostuttanut	2nd sing.	olit kainostuttanut	et ollut kainostuttanut
3rd sing.		kainostutti	ei kainostuttanut	3rd sing.	oli kainostuttanut	ei ollut kainostuttanut
1st plur.		kainostutimme	emme kainostuttaneet	1st plur.	olimme kainostuttaneet	emme olleet kainostuttaneet
2nd plur.		kainostutitte	ette kainostuttaneet	2nd plur.	olitte kainostuttaneet	ette olleet kainostuttaneet
3rd plur.		kainostuttivat	eivät kainostuttaneet	3rd plur.	olivat kainostuttaneet	eivät olleet kainostuttaneet
passive		kainostutettiin	ei kainostutettu	passive	oli kainostutettu	ei ollut kainostutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kainostuttaisin	en kainostuttaisi	1st sing.	olisin kainostuttanut	en olisi kainostuttanut
2nd sing.		kainostuttaisit	et kainostuttaisi	2nd sing.	olisit kainostuttanut	et olisi kainostuttanut
3rd sing.		kainostuttaisi	ei kainostuttaisi	3rd sing.	olisi kainostuttanut	ei olisi kainostuttanut
1st plur.		kainostuttaisimme	emme kainostuttaisi	1st plur.	olisimme kainostuttaneet	emme olisi kainostuttaneet
2nd plur.		kainostuttaisitte	ette kainostuttaisi	2nd plur.	olisitte kainostuttaneet	ette olisi kainostuttaneet
3rd plur.		kainostuttaisivat	eivät kainostuttaisi	3rd plur.	olisivat kainostuttaneet	eivät olisi kainostuttaneet
passive		kainostutettaisiin	ei kainostutettaisi	passive	olisi kainostutettu	ei olisi kainostutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kainostuta	älä kainostuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kainostuttakoon	älköön kainostuttako	3rd sing.	olkoon kainostuttanut	älköön olko kainostuttanut
1st plur.		kainostuttakaamme	älkäämme kainostuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kainostuttakaa	älkää kainostuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kainostuttakoot	älkööt kainostuttako	3rd plur.	olkoot kainostuttaneet	älkööt olko kainostuttaneet
passive		kainostutettakoon	älköön kainostutettako	passive	olkoon kainostutettu	älköön olko kainostutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kainostuttanen	en kainostuttane	1st sing.	lienen kainostuttanut	en liene kainostuttanut
2nd sing.		kainostuttanet	et kainostuttane	2nd sing.	lienet kainostuttanut	et liene kainostuttanut
3rd sing.		kainostuttanee	ei kainostuttane	3rd sing.	lienee kainostuttanut	ei liene kainostuttanut
1st plur.		kainostuttanemme	emme kainostuttane	1st plur.	lienemme kainostuttaneet	emme liene kainostuttaneet
2nd plur.		kainostuttanette	ette kainostuttane	2nd plur.	lienette kainostuttaneet	ette liene kainostuttaneet
3rd plur.		kainostuttanevat	eivät kainostuttane	3rd plur.	lienevät kainostuttaneet	eivät liene kainostuttaneet
passive		kainostutettaneen	ei kainostutettane	passive	lienee kainostutettu	ei liene kainostutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kainostuttaa		present	kainostuttava	kainostutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kainostuttaakseni kainostuttaaksemme 2nd kainostuttaaksesi kainostuttaaksenne 3rd kainostuttaakseen kainostuttaaksensa		past	kainostuttanut	kainostutettu
2nd	inessive2	kainostuttaessa	kainostutettaessa	agent4	kainostuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kainostuttaessani kainostuttaessamme 2nd kainostuttaessasi kainostuttaessanne 3rd kainostuttaessaan kainostuttaessansa		negative	kainostuttamaton
	instructive	kainostuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kainostuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kainostuttamassa	—
	elative	kainostuttamasta	—
	illative	kainostuttamaan	—
	adessive	kainostuttamalla	—
	abessive	kainostuttamatta	—
	instructive	kainostuttaman	kainostutettaman
4th3	verbal noun	kainostuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kainostuttamaisillani kainostuttamaisillamme 2nd kainostuttamaisillasi kainostuttamaisillanne 3rd kainostuttamaisillaan kainostuttamaisillansa

Further reading

• “kainostuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02