kaarittaa

Finnish

Etymology

kaari +‎ -ittaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑːritːɑːˣ/, [ˈkɑ̝ːrit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑːritːɑː
• Hyphenation^(key): kaa‧rit‧taa

Verb

kaarittaa

1. (nautical) to rib

Conjugation

Inflection of kaarittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaaritan	en kaarita	1st sing.	olen kaarittanut	en ole kaarittanut
2nd sing.		kaaritat	et kaarita	2nd sing.	olet kaarittanut	et ole kaarittanut
3rd sing.		kaarittaa	ei kaarita	3rd sing.	on kaarittanut	ei ole kaarittanut
1st plur.		kaaritamme	emme kaarita	1st plur.	olemme kaarittaneet	emme ole kaarittaneet
2nd plur.		kaaritatte	ette kaarita	2nd plur.	olette kaarittaneet	ette ole kaarittaneet
3rd plur.		kaarittavat	eivät kaarita	3rd plur.	ovat kaarittaneet	eivät ole kaarittaneet
passive		kaaritetaan	ei kaariteta	passive	on kaaritettu	ei ole kaaritettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaaritin	en kaarittanut	1st sing.	olin kaarittanut	en ollut kaarittanut
2nd sing.		kaaritit	et kaarittanut	2nd sing.	olit kaarittanut	et ollut kaarittanut
3rd sing.		kaaritti	ei kaarittanut	3rd sing.	oli kaarittanut	ei ollut kaarittanut
1st plur.		kaaritimme	emme kaarittaneet	1st plur.	olimme kaarittaneet	emme olleet kaarittaneet
2nd plur.		kaarititte	ette kaarittaneet	2nd plur.	olitte kaarittaneet	ette olleet kaarittaneet
3rd plur.		kaarittivat	eivät kaarittaneet	3rd plur.	olivat kaarittaneet	eivät olleet kaarittaneet
passive		kaaritettiin	ei kaaritettu	passive	oli kaaritettu	ei ollut kaaritettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaarittaisin	en kaarittaisi	1st sing.	olisin kaarittanut	en olisi kaarittanut
2nd sing.		kaarittaisit	et kaarittaisi	2nd sing.	olisit kaarittanut	et olisi kaarittanut
3rd sing.		kaarittaisi	ei kaarittaisi	3rd sing.	olisi kaarittanut	ei olisi kaarittanut
1st plur.		kaarittaisimme	emme kaarittaisi	1st plur.	olisimme kaarittaneet	emme olisi kaarittaneet
2nd plur.		kaarittaisitte	ette kaarittaisi	2nd plur.	olisitte kaarittaneet	ette olisi kaarittaneet
3rd plur.		kaarittaisivat	eivät kaarittaisi	3rd plur.	olisivat kaarittaneet	eivät olisi kaarittaneet
passive		kaaritettaisiin	ei kaaritettaisi	passive	olisi kaaritettu	ei olisi kaaritettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaarita	älä kaarita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaarittakoon	älköön kaarittako	3rd sing.	olkoon kaarittanut	älköön olko kaarittanut
1st plur.		kaarittakaamme	älkäämme kaarittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaarittakaa	älkää kaarittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaarittakoot	älkööt kaarittako	3rd plur.	olkoot kaarittaneet	älkööt olko kaarittaneet
passive		kaaritettakoon	älköön kaaritettako	passive	olkoon kaaritettu	älköön olko kaaritettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaarittanen	en kaarittane	1st sing.	lienen kaarittanut	en liene kaarittanut
2nd sing.		kaarittanet	et kaarittane	2nd sing.	lienet kaarittanut	et liene kaarittanut
3rd sing.		kaarittanee	ei kaarittane	3rd sing.	lienee kaarittanut	ei liene kaarittanut
1st plur.		kaarittanemme	emme kaarittane	1st plur.	lienemme kaarittaneet	emme liene kaarittaneet
2nd plur.		kaarittanette	ette kaarittane	2nd plur.	lienette kaarittaneet	ette liene kaarittaneet
3rd plur.		kaarittanevat	eivät kaarittane	3rd plur.	lienevät kaarittaneet	eivät liene kaarittaneet
passive		kaaritettaneen	ei kaaritettane	passive	lienee kaaritettu	ei liene kaaritettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaarittaa		present	kaarittava	kaaritettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaarittaakseni kaarittaaksemme 2nd kaarittaaksesi kaarittaaksenne 3rd kaarittaakseen kaarittaaksensa		past	kaarittanut	kaaritettu
2nd	inessive2	kaarittaessa	kaaritettaessa	agent4	kaarittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaarittaessani kaarittaessamme 2nd kaarittaessasi kaarittaessanne 3rd kaarittaessaan kaarittaessansa		negative	kaarittamaton
	instructive	kaarittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kaarittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kaarittamassa	—
	elative	kaarittamasta	—
	illative	kaarittamaan	—
	adessive	kaarittamalla	—
	abessive	kaarittamatta	—
	instructive	kaarittaman	kaaritettaman
4th3	verbal noun	kaarittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaarittamaisillani kaarittamaisillamme 2nd kaarittamaisillasi kaarittamaisillanne 3rd kaarittamaisillaan kaarittamaisillansa