köröttää

Finnish

Etymology

kör- +‎ -öttää, possibly based on Swedish köra

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkørøtːæːˣ/, [ˈk̟ø̞rø̞t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ørøtːæː
• Hyphenation^(key): kö‧röt‧tää

Verb

köröttää

1. to drive slowly

Conjugation

Inflection of köröttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		körötän	en körötä	1st sing.	olen köröttänyt	en ole köröttänyt
2nd sing.		körötät	et körötä	2nd sing.	olet köröttänyt	et ole köröttänyt
3rd sing.		köröttää	ei körötä	3rd sing.	on köröttänyt	ei ole köröttänyt
1st plur.		körötämme	emme körötä	1st plur.	olemme köröttäneet	emme ole köröttäneet
2nd plur.		körötätte	ette körötä	2nd plur.	olette köröttäneet	ette ole köröttäneet
3rd plur.		köröttävät	eivät körötä	3rd plur.	ovat köröttäneet	eivät ole köröttäneet
passive		körötetään	ei körötetä	passive	on körötetty	ei ole körötetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		körötin	en köröttänyt	1st sing.	olin köröttänyt	en ollut köröttänyt
2nd sing.		körötit	et köröttänyt	2nd sing.	olit köröttänyt	et ollut köröttänyt
3rd sing.		körötti	ei köröttänyt	3rd sing.	oli köröttänyt	ei ollut köröttänyt
1st plur.		körötimme	emme köröttäneet	1st plur.	olimme köröttäneet	emme olleet köröttäneet
2nd plur.		körötitte	ette köröttäneet	2nd plur.	olitte köröttäneet	ette olleet köröttäneet
3rd plur.		köröttivät	eivät köröttäneet	3rd plur.	olivat köröttäneet	eivät olleet köröttäneet
passive		körötettiin	ei körötetty	passive	oli körötetty	ei ollut körötetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		köröttäisin	en köröttäisi	1st sing.	olisin köröttänyt	en olisi köröttänyt
2nd sing.		köröttäisit	et köröttäisi	2nd sing.	olisit köröttänyt	et olisi köröttänyt
3rd sing.		köröttäisi	ei köröttäisi	3rd sing.	olisi köröttänyt	ei olisi köröttänyt
1st plur.		köröttäisimme	emme köröttäisi	1st plur.	olisimme köröttäneet	emme olisi köröttäneet
2nd plur.		köröttäisitte	ette köröttäisi	2nd plur.	olisitte köröttäneet	ette olisi köröttäneet
3rd plur.		köröttäisivät	eivät köröttäisi	3rd plur.	olisivat köröttäneet	eivät olisi köröttäneet
passive		körötettäisiin	ei körötettäisi	passive	olisi körötetty	ei olisi körötetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		körötä	älä körötä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		köröttäköön	älköön köröttäkö	3rd sing.	olkoon köröttänyt	älköön olko köröttänyt
1st plur.		köröttäkäämme	älkäämme köröttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		köröttäkää	älkää köröttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		köröttäkööt	älkööt köröttäkö	3rd plur.	olkoot köröttäneet	älkööt olko köröttäneet
passive		körötettäköön	älköön körötettäkö	passive	olkoon körötetty	älköön olko körötetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		köröttänen	en köröttäne	1st sing.	lienen köröttänyt	en liene köröttänyt
2nd sing.		köröttänet	et köröttäne	2nd sing.	lienet köröttänyt	et liene köröttänyt
3rd sing.		köröttänee	ei köröttäne	3rd sing.	lienee köröttänyt	ei liene köröttänyt
1st plur.		köröttänemme	emme köröttäne	1st plur.	lienemme köröttäneet	emme liene köröttäneet
2nd plur.		köröttänette	ette köröttäne	2nd plur.	lienette köröttäneet	ette liene köröttäneet
3rd plur.		köröttänevät	eivät köröttäne	3rd plur.	lienevät köröttäneet	eivät liene köröttäneet
passive		körötettäneen	ei körötettäne	passive	lienee körötetty	ei liene körötetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		köröttää		present	köröttävä	körötettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st köröttääkseni köröttääksemme 2nd köröttääksesi köröttääksenne 3rd köröttääkseen köröttääksensä		past	köröttänyt	körötetty
2nd	inessive2	köröttäessä	körötettäessä	agent4	köröttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st köröttäessäni köröttäessämme 2nd köröttäessäsi köröttäessänne 3rd köröttäessään köröttäessänsä		negative	köröttämätön
	instructive	köröttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form köröttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	köröttämässä	—
	elative	köröttämästä	—
	illative	köröttämään	—
	adessive	köröttämällä	—
	abessive	köröttämättä	—
	instructive	köröttämän	körötettämän
4th3	verbal noun	köröttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st köröttämäisilläni köröttämäisillämme 2nd köröttämäisilläsi köröttämäisillänne 3rd köröttämäisillään köröttämäisillänsä

Derived terms

• körötellä

 

See also

• körö körö kirkkoon

Further reading

• “köröttää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02