Jump to content

könniä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Compare the variant köntiä; perhaps a kind of blend of kömpiä and kontia

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkønːiæˣ/, [ˈk̟ø̞nːiæ(ʔ)]
  • Rhymes: -ønːiæ
  • Hyphenation(key): kön‧niä

Verb

[edit]

könniä (dialectal, especially North Karelia)

  1. Synonym of kömpiä

Conjugation

[edit]
Inflection of könniä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könnin en könni 1st sing. olen könninyt en ole könninyt
2nd sing. könnit et könni 2nd sing. olet könninyt et ole könninyt
3rd sing. könnii ei könni 3rd sing. on könninyt ei ole könninyt
1st plur. könnimme emme könni 1st plur. olemme könnineet emme ole könnineet
2nd plur. könnitte ette könni 2nd plur. olette könnineet ette ole könnineet
3rd plur. könnivät eivät könni 3rd plur. ovat könnineet eivät ole könnineet
passive könnitään ei könnitä passive on könnitty ei ole könnitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könnin en könninyt 1st sing. olin könninyt en ollut könninyt
2nd sing. könnit et könninyt 2nd sing. olit könninyt et ollut könninyt
3rd sing. könni ei könninyt 3rd sing. oli könninyt ei ollut könninyt
1st plur. könnimme emme könnineet 1st plur. olimme könnineet emme olleet könnineet
2nd plur. könnitte ette könnineet 2nd plur. olitte könnineet ette olleet könnineet
3rd plur. könnivät eivät könnineet 3rd plur. olivat könnineet eivät olleet könnineet
passive könnittiin ei könnitty passive oli könnitty ei ollut könnitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könnisin en könnisi 1st sing. olisin könninyt en olisi könninyt
2nd sing. könnisit et könnisi 2nd sing. olisit könninyt et olisi könninyt
3rd sing. könnisi ei könnisi 3rd sing. olisi könninyt ei olisi könninyt
1st plur. könnisimme emme könnisi 1st plur. olisimme könnineet emme olisi könnineet
2nd plur. könnisitte ette könnisi 2nd plur. olisitte könnineet ette olisi könnineet
3rd plur. könnisivät eivät könnisi 3rd plur. olisivat könnineet eivät olisi könnineet
passive könnittäisiin ei könnittäisi passive olisi könnitty ei olisi könnitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. könni älä könni 2nd sing.
3rd sing. könniköön älköön könnikö 3rd sing. olkoon könninyt älköön olko könninyt
1st plur. könnikäämme älkäämme könnikö 1st plur.
2nd plur. könnikää älkää könnikö 2nd plur.
3rd plur. könnikööt älkööt könnikö 3rd plur. olkoot könnineet älkööt olko könnineet
passive könnittäköön älköön könnittäkö passive olkoon könnitty älköön olko könnitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. könninen en könnine 1st sing. lienen könninyt en liene könninyt
2nd sing. könninet et könnine 2nd sing. lienet könninyt et liene könninyt
3rd sing. könninee ei könnine 3rd sing. lienee könninyt ei liene könninyt
1st plur. könninemme emme könnine 1st plur. lienemme könnineet emme liene könnineet
2nd plur. könninette ette könnine 2nd plur. lienette könnineet ette liene könnineet
3rd plur. könninevät eivät könnine 3rd plur. lienevät könnineet eivät liene könnineet
passive könnittäneen ei könnittäne passive lienee könnitty ei liene könnitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st könniä present könnivä könnittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st könniäkseni könniäksemme
2nd könniäksesi könniäksenne
3rd könniäkseen
könniäksensä
past könninyt könnitty
2nd inessive2 könniessä könnittäessä agent4 könnimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st könniessäni könniessämme
2nd könniessäsi könniessänne
3rd könniessään
könniessänsä
negative könnimätön
instructive könnien
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive könnimässä
elative könnimästä
illative könnimään
adessive könnimällä
abessive könnimättä
instructive könnimän könnittämän
4th3 verbal noun könniminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st könnimäisilläni könnimäisillämme
2nd könnimäisilläsi könnimäisillänne
3rd könnimäisillään
könnimäisillänsä

Anagrams

[edit]