könöttää

Finnish

Etymology

Sound-symbolic, possibly metathesis of nököttää.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkønøtːæːˣ/, [ˈk̟ø̞nø̞t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ønøtːæː
• Hyphenation^(key): kö‧nöt‧tää

Verb

könöttää

1. To stay firmly at one place for a long time, to stay put.

Conjugation

Inflection of könöttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		könötän	en könötä	1st sing.	olen könöttänyt	en ole könöttänyt
2nd sing.		könötät	et könötä	2nd sing.	olet könöttänyt	et ole könöttänyt
3rd sing.		könöttää	ei könötä	3rd sing.	on könöttänyt	ei ole könöttänyt
1st plur.		könötämme	emme könötä	1st plur.	olemme könöttäneet	emme ole könöttäneet
2nd plur.		könötätte	ette könötä	2nd plur.	olette könöttäneet	ette ole könöttäneet
3rd plur.		könöttävät	eivät könötä	3rd plur.	ovat könöttäneet	eivät ole könöttäneet
passive		könötetään	ei könötetä	passive	on könötetty	ei ole könötetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		könötin	en könöttänyt	1st sing.	olin könöttänyt	en ollut könöttänyt
2nd sing.		könötit	et könöttänyt	2nd sing.	olit könöttänyt	et ollut könöttänyt
3rd sing.		könötti	ei könöttänyt	3rd sing.	oli könöttänyt	ei ollut könöttänyt
1st plur.		könötimme	emme könöttäneet	1st plur.	olimme könöttäneet	emme olleet könöttäneet
2nd plur.		könötitte	ette könöttäneet	2nd plur.	olitte könöttäneet	ette olleet könöttäneet
3rd plur.		könöttivät	eivät könöttäneet	3rd plur.	olivat könöttäneet	eivät olleet könöttäneet
passive		könötettiin	ei könötetty	passive	oli könötetty	ei ollut könötetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		könöttäisin	en könöttäisi	1st sing.	olisin könöttänyt	en olisi könöttänyt
2nd sing.		könöttäisit	et könöttäisi	2nd sing.	olisit könöttänyt	et olisi könöttänyt
3rd sing.		könöttäisi	ei könöttäisi	3rd sing.	olisi könöttänyt	ei olisi könöttänyt
1st plur.		könöttäisimme	emme könöttäisi	1st plur.	olisimme könöttäneet	emme olisi könöttäneet
2nd plur.		könöttäisitte	ette könöttäisi	2nd plur.	olisitte könöttäneet	ette olisi könöttäneet
3rd plur.		könöttäisivät	eivät könöttäisi	3rd plur.	olisivat könöttäneet	eivät olisi könöttäneet
passive		könötettäisiin	ei könötettäisi	passive	olisi könötetty	ei olisi könötetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		könötä	älä könötä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		könöttäköön	älköön könöttäkö	3rd sing.	olkoon könöttänyt	älköön olko könöttänyt
1st plur.		könöttäkäämme	älkäämme könöttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		könöttäkää	älkää könöttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		könöttäkööt	älkööt könöttäkö	3rd plur.	olkoot könöttäneet	älkööt olko könöttäneet
passive		könötettäköön	älköön könötettäkö	passive	olkoon könötetty	älköön olko könötetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		könöttänen	en könöttäne	1st sing.	lienen könöttänyt	en liene könöttänyt
2nd sing.		könöttänet	et könöttäne	2nd sing.	lienet könöttänyt	et liene könöttänyt
3rd sing.		könöttänee	ei könöttäne	3rd sing.	lienee könöttänyt	ei liene könöttänyt
1st plur.		könöttänemme	emme könöttäne	1st plur.	lienemme könöttäneet	emme liene könöttäneet
2nd plur.		könöttänette	ette könöttäne	2nd plur.	lienette könöttäneet	ette liene könöttäneet
3rd plur.		könöttänevät	eivät könöttäne	3rd plur.	lienevät könöttäneet	eivät liene könöttäneet
passive		könötettäneen	ei könötettäne	passive	lienee könötetty	ei liene könötetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		könöttää		present	könöttävä	könötettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st könöttääkseni könöttääksemme 2nd könöttääksesi könöttääksenne 3rd könöttääkseen könöttääksensä		past	könöttänyt	könötetty
2nd	inessive2	könöttäessä	könötettäessä	agent4	könöttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st könöttäessäni könöttäessämme 2nd könöttäessäsi könöttäessänne 3rd könöttäessään könöttäessänsä		negative	könöttämätön
	instructive	könöttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form könöttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	könöttämässä	—
	elative	könöttämästä	—
	illative	könöttämään	—
	adessive	könöttämällä	—
	abessive	könöttämättä	—
	instructive	könöttämän	könötettämän
4th3	verbal noun	könöttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st könöttämäisilläni könöttämäisillämme 2nd könöttämäisilläsi könöttämäisillänne 3rd könöttämäisillään könöttämäisillänsä

Synonyms

• jököttää
• kököttää

Further reading

• “könöttää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• nököttää