jahtiita

Ingrian

Etymology

Ultimately from a West Germanic language. Compare Estonian jahtida and Finnish jahdata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈjɑhtiːtɑ/, [ˈjɑhtʲit]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈjɑhtiːtɑ/, [ˈjɑhtiːd̥ɑ]
• Rhymes: -ɑhtiːt, -ɑhtiːtɑ
• Hyphenation: jah‧tii‧ta

Verb

jahtiita

1. (intransitive) to hunt
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 103:

     Valkia karhu. Ellää jäin i lumiloin seas. Jahtiijaa hylkein päälle.

     White bear. Lives in the midst of ices and snows. Hunts seals.

   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 24:

     Paljo elokkaita jahtiijaa toisiin elokkain peräst ja niil toittiijaa.

     A lot of animals hunt other animals and feed themselves with this.

Conjugation

Conjugation of jahtiita (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	jahtiiin	en jahtiii	1st singular	oon jahtiint, oon jahtiinnut	en oo jahtiint, en oo jahtiinnut
2nd singular	jahtiiit	et jahtiii	2nd singular	oot jahtiint, oot jahtiinnut	et oo jahtiint, et oo jahtiinnut
3rd singular	jahtiijaa	ei jahtiii	3rd singular	ono jahtiint, ono jahtiinnut	ei oo jahtiint, ei oo jahtiinnut
1st plural	jahtiiimma	emmä jahtiii	1st plural	oomma jahtiinneet	emmä oo jahtiinneet
2nd plural	jahtiiitta	että jahtiii	2nd plural	ootta jahtiinneet	että oo jahtiinneet
3rd plural	jahtiijaat1), jahtiiivat2), jahtiitaa	evät jahtiii, ei jahtiita	3rd plural	ovat jahtiinneet	evät oo jahtiinneet, ei oo jahtiittu
impersonal	jahtiitaa	ei jahtiita	impersonal	ono jahtiittu	ei oo jahtiittu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	jahtiisin	en jahtiint, en jahtiinnut	1st singular	olin jahtiint, olin jahtiinnut	en olt jahtiint, en olt jahtiinnut
2nd singular	jahtiisit, jahtiist1)	et jahtiint, et jahtiinnut	2nd singular	olit jahtiint, olit jahtiinnut	et olt jahtiint, et olt jahtiinnut
3rd singular	jahtiis	ei jahtiint, ei jahtiinnut	3rd singular	oli jahtiint, oli jahtiinnut	ei olt jahtiint, ei olt jahtiinnut
1st plural	jahtiisimma	emmä jahtiinneet	1st plural	olimma jahtiinneet	emmä olleet jahtiinneet
2nd plural	jahtiisitta	että jahtiinneet	2nd plural	olitta jahtiinneet	että olleet jahtiinneet
3rd plural	jahtiisiit1), jahtiisivat2), jahtiittii	evät jahtiinneet, ei jahtiittu	3rd plural	olivat jahtiinneet	evät olleet jahtiinneet, ei olt jahtiittu
impersonal	jahtiittii	ei jahtiittu	impersonal	oli jahtiittu	ei olt jahtiittu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	jahtiijaisin	en jahtiijais	1st singular	olisin jahtiint, olisin jahtiinnut	en olis jahtiint, en olis jahtiinnut
2nd singular	jahtiijaisit, jahtiijaist1)	et jahtiijais	2nd singular	olisit jahtiint, olisit jahtiinnut	et olis jahtiint, et olis jahtiinnut
3rd singular	jahtiijais	ei jahtiijais	3rd singular	olis jahtiint, olis jahtiinnut	ei olis jahtiint, ei olis jahtiinnut
1st plural	jahtiijaisimma	emmä jahtiijais	1st plural	olisimma jahtiinneet	emmä olis jahtiinneet
2nd plural	jahtiijaisitta	että jahtiijais	2nd plural	olisitta jahtiinneet	että olis jahtiinneet
3rd plural	jahtiijaisiit1), jahtiijaisivat2), jahtiittais	evät jahtiijais, ei jahtiittais	3rd plural	olisivat jahtiinneet	evät olis jahtiinneet, ei olis jahtiittu
impersonal	jahtiittais	ei jahtiittais	impersonal	olis jahtiittu	ei olis jahtiittu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	jahtiii	elä jahtiii	2nd singular	oo jahtiint, oo jahtiinnut	elä oo jahtiint, elä oo jahtiinnut
3rd singular	jahtiitkoo	elköö jahtiitko	3rd singular	olkoo jahtiint, olkoo jahtiinnut	elköö olko jahtiint, elköö olko jahtiinnut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	jahtiitkaa	elkää jahtiitko	2nd plural	olkaa jahtiinneet	elkää olko jahtiinneet
3rd plural	jahtiitkoot	elkööt jahtiitko, elköö jahtiittako	3rd plural	olkoot jahtiinneet	elkööt olko jahtiinneet, elköö olko jahtiittu
impersonal	jahtiittakkoo	elköö jahtiittako	impersonal	olkoo jahtiittu	elköö olko jahtiittu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	jahtiinnen	en jahtiinne
2nd singular	jahtiinnet	et jahtiinne
3rd singular	jahtiinnoo	ei jahtiinne
1st plural	jahtiinnemma	emmä jahtiinne
2nd plural	jahtiinnetta	että jahtiinne
3rd plural	jahtiinnoot	evät jahtiinne, ei jahtiittane
impersonal	jahtiittannoo	ei jahtiittane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		jahtiita	present	jahtiiiva	jahtiittava
2nd	inessive	jahtiitees	past	jahtiint, jahtiinnut	jahtiittu
	instructive	jahtiiten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (jahtiitkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	jahtiiimmaa
	inessive	jahtiiimas
	elative	jahtiiimast
	abessive	jahtiiimata
4th	nominative	jahtiiimiin
	partitive	jahtiiimista, jahtiiimist

Related terms

• jahti (“hunt”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 99