Jump to content

jää

From Wiktionary, the free dictionary
See also: jaa, ja'a, jaa., jáà, jAa, and jaA

Estonian

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjæː/, [ˈjæː]
  • Rhymes: -æː
  • Hyphenation: jää

Etymology 1

[edit]

From Proto-Finnic *jää, from Proto-Finno-Ugric *jäŋe. Cognates include Finnish jää, Komi-Permyak йи (ji), Udmurt йӧ (), Northern Sami jiekŋa, Hungarian jég, Northern Mansi я̄ӈк (â̄ňk) and Eastern Khanty йӛӈк (jjəṇk).

Noun

[edit]

jää (genitive jää, partitive jääd)

  1. ice (water in solid form)
Declension
[edit]
Declension of jää (ÕS type 26i/idee, no gradation)
singular plural
nominative jää jääd
accusative nom.
gen. jää
genitive jääde
partitive jääd jäid
jääsid
illative jäässe jäädesse
jäisse
inessive jääs jäädes
jäis
elative jääst jäädest
jäist
allative jääle jäädele
jäile
adessive jääl jäädel
jäil
ablative jäält jäädelt
jäilt
translative jääks jäädeks
jäiks
terminative jääni jäädeni
essive jääna jäädena
abessive jääta jäädeta
comitative jääga jäädega
Derived terms
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

See the etymology of the corresponding lemma form.

Verb

[edit]

jää

  1. Second-person singular imperative form of jääma.
  2. Present connegative form of jääma.
  3. Second-person singular imperative connegative form of jääma.

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]

From Proto-Finnic *jää, from Proto-Finno-Ugric *jäŋe.[1] Cognates include Estonian jää, Northern Sami jiekŋa, Erzya эй (ej), Hungarian jég, Northern Mansi я̄ӈк (â̄ňk) and Eastern Khanty йӛӈк (jjəṇk).

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

jää

  1. ice (water in solid form)
    jää kelluu veden pinnallaice floats on water
    1. the ice covering a body of water
      järvi on jäässäthe lake is frozen
      jää ei kannathe ice is not strong enough to support a person (literally, “the ice does/can not bear”)
  2. ice (any substance having the appearance of ice)
    kuiva jäädry ice
  3. (slang, drugs) ice (crystal form of methamphetamine)
Declension
[edit]
Inflection of jää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative jää jäät
genitive jään jäiden
jäitten
partitive jäätä jäitä
illative jäähän jäihin
singular plural
nominative jää jäät
accusative nom. jää jäät
gen. jään
genitive jään jäiden
jäitten
partitive jäätä jäitä
inessive jäässä jäissä
elative jäästä jäistä
illative jäähän jäihin
adessive jäällä jäillä
ablative jäältä jäiltä
allative jäälle jäille
essive jäänä jäinä
translative jääksi jäiksi
abessive jäättä jäittä
instructive jäin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jää (Kotus type 18/maa, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative jääni jääni
accusative nom. jääni jääni
gen. jääni
genitive jääni jäideni
jäitteni
partitive jäätäni jäitäni
inessive jäässäni jäissäni
elative jäästäni jäistäni
illative jäähäni jäihini
adessive jäälläni jäilläni
ablative jäältäni jäiltäni
allative jäälleni jäilleni
essive jäänäni jäinäni
translative jääkseni jäikseni
abessive jäättäni jäittäni
instructive
comitative jäineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative jääsi jääsi
accusative nom. jääsi jääsi
gen. jääsi
genitive jääsi jäidesi
jäittesi
partitive jäätäsi jäitäsi
inessive jäässäsi jäissäsi
elative jäästäsi jäistäsi
illative jäähäsi jäihisi
adessive jäälläsi jäilläsi
ablative jäältäsi jäiltäsi
allative jäällesi jäillesi
essive jäänäsi jäinäsi
translative jääksesi jäiksesi
abessive jäättäsi jäittäsi
instructive
comitative jäinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative jäämme jäämme
accusative nom. jäämme jäämme
gen. jäämme
genitive jäämme jäidemme
jäittemme
partitive jäätämme jäitämme
inessive jäässämme jäissämme
elative jäästämme jäistämme
illative jäähämme jäihimme
adessive jäällämme jäillämme
ablative jäältämme jäiltämme
allative jäällemme jäillemme
essive jäänämme jäinämme
translative jääksemme jäiksemme
abessive jäättämme jäittämme
instructive
comitative jäinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative jäänne jäänne
accusative nom. jäänne jäänne
gen. jäänne
genitive jäänne jäidenne
jäittenne
partitive jäätänne jäitänne
inessive jäässänne jäissänne
elative jäästänne jäistänne
illative jäähänne jäihinne
adessive jäällänne jäillänne
ablative jäältänne jäiltänne
allative jäällenne jäillenne
essive jäänänne jäinänne
translative jääksenne jäiksenne
abessive jäättänne jäittänne
instructive
comitative jäinenne
Derived terms
[edit]
compounds

References

[edit]
  1. ^ Junttila, Santeri, Kallio, Petri, Holopainen, Sampsa, Kuokkala, Juha, Pystynen, Juho, editors (2020–), “jää”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja[1] (in Finnish), retrieved 2024-01-01

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjæː/, [ˈjæː] (third-person indicative)
  • IPA(key): /ˈjæːˣ/, [ˈjæː(ʔ)] (imperative, indicative connegative)
  • Rhymes: -æː
  • Hyphenation(key): jää

Verb

[edit]

jää

  1. third-person singular indicative present of jäädä
    Hän jää tänne.S/he stays here.
  2. indicative present connegative of jäädä
    Hän ei jää tänne.S/he doesn't/won't stay here.
  3. second-person singular imperative present of jäädä
    Jää tähän!Stay here!
  4. second-person singular imperative present connegative of jäädä
    Älä jää tähän!Don't stay here!

Ingrian

[edit]

Etymology 1

[edit]

From Proto-Finnic *jää. Cognates include Finnish jää and Estonian jää.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

jää

  1. ice
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Harkkaisin teen päälle, jää puuttui jalan alle.
      I stepped onto the street, ice got under my feet.
  2. state of being frozen
    olla jäästo be frozen
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 58:
      Käet kohmees, korvat jääs, jooksoot lapset șkouluu taas.
      Hands slightly numb, ears completely frozen, the children run to school again.
Declension
[edit]
Declension of jää (type 8/maa, no gradation)
singular plural
nominative jää jäät
genitive jään jäijen
partitive jäätä jäitä
illative jäähä jäihe
inessive jääs jäis
elative jääst jäist
allative jäälle jäille
adessive jääl jäil
ablative jäält jäilt
translative jääks jäiks
essive jäännä, jään jäinnä, jäin
exessive1) jäänt jäint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
Derived terms
[edit]

Etymology 2

[edit]

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

jää

  1. inflection of jäävvä:
    1. present indicative connegative
    2. second-person singular imperative
    3. second-person singular imperative connegative

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 116
  • Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[3], →ISBN, page 79

Votic

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *jää, from Proto-Uralic *jäŋe. Cognates include Finnish jää, Estonian jää.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

jää

  1. ice

Inflection

[edit]
Declension of jää (type I/maa, no gradation)
singular plural
nominative jää jääd
genitive jää jäije
partitive jääte jäite
illative jähhä, jähäse jäise
inessive jääz jäiz
elative jäässe jäisse
allative jääle jäile
adessive jäälle jäille
ablative jäälte jäilte
translative jäässi jäissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

[edit]
  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “jää”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn