istua

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *istudak (compare Karelian istuo, Estonian istuma, Ludian ištuda), possibly from Proto-Finno-Permic *isɜ- (compare Erzya озамс (ozams)).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈistuɑˣ/, [ˈis̠tuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -istuɑ
• Hyphenation^(key): is‧tua

Verb

istua (intransitive)

1. to sit, be sitting
2. to sit down, sit, take a seat

   Synonym: istuutua

3. to be a member in a board or similar

   Johannes Virolainen istui eduskunnassa peräti 42 vuotta.

   Johannes Virolainen was a member of parliament for as much as 42 years.

4. to sit, be in session (of a court, etc.)
5. to suit, fit [with allative] (e.g. of clothing)
6. (informal) to be in jail, serve
7. (informal) to be attached (in), to be stuck (in)

Usage notes

• (be in jail): The period of time served is often specified as if it were an object, but it is in fact an adverbial that is only inflected like an object.

Conjugation

Inflection of istua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istun	en istu	1st sing.	olen istunut	en ole istunut
2nd sing.		istut	et istu	2nd sing.	olet istunut	et ole istunut
3rd sing.		istuu	ei istu	3rd sing.	on istunut	ei ole istunut
1st plur.		istumme	emme istu	1st plur.	olemme istuneet	emme ole istuneet
2nd plur.		istutte	ette istu	2nd plur.	olette istuneet	ette ole istuneet
3rd plur.		istuvat	eivät istu	3rd plur.	ovat istuneet	eivät ole istuneet
passive		istutaan	ei istuta	passive	on istuttu	ei ole istuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuin	en istunut	1st sing.	olin istunut	en ollut istunut
2nd sing.		istuit	et istunut	2nd sing.	olit istunut	et ollut istunut
3rd sing.		istui	ei istunut	3rd sing.	oli istunut	ei ollut istunut
1st plur.		istuimme	emme istuneet	1st plur.	olimme istuneet	emme olleet istuneet
2nd plur.		istuitte	ette istuneet	2nd plur.	olitte istuneet	ette olleet istuneet
3rd plur.		istuivat	eivät istuneet	3rd plur.	olivat istuneet	eivät olleet istuneet
passive		istuttiin	ei istuttu	passive	oli istuttu	ei ollut istuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istuisin	en istuisi	1st sing.	olisin istunut	en olisi istunut
2nd sing.		istuisit	et istuisi	2nd sing.	olisit istunut	et olisi istunut
3rd sing.		istuisi	ei istuisi	3rd sing.	olisi istunut	ei olisi istunut
1st plur.		istuisimme	emme istuisi	1st plur.	olisimme istuneet	emme olisi istuneet
2nd plur.		istuisitte	ette istuisi	2nd plur.	olisitte istuneet	ette olisi istuneet
3rd plur.		istuisivat	eivät istuisi	3rd plur.	olisivat istuneet	eivät olisi istuneet
passive		istuttaisiin	ei istuttaisi	passive	olisi istuttu	ei olisi istuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		istu	älä istu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		istukoon	älköön istuko	3rd sing.	olkoon istunut	älköön olko istunut
1st plur.		istukaamme	älkäämme istuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		istukaa	älkää istuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		istukoot	älkööt istuko	3rd plur.	olkoot istuneet	älkööt olko istuneet
passive		istuttakoon	älköön istuttako	passive	olkoon istuttu	älköön olko istuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		istunen	en istune	1st sing.	lienen istunut	en liene istunut
2nd sing.		istunet	et istune	2nd sing.	lienet istunut	et liene istunut
3rd sing.		istunee	ei istune	3rd sing.	lienee istunut	ei liene istunut
1st plur.		istunemme	emme istune	1st plur.	lienemme istuneet	emme liene istuneet
2nd plur.		istunette	ette istune	2nd plur.	lienette istuneet	ette liene istuneet
3rd plur.		istunevat	eivät istune	3rd plur.	lienevät istuneet	eivät liene istuneet
passive		istuttaneen	ei istuttane	passive	lienee istuttu	ei liene istuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		istua		present	istuva	istuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st istuakseni istuaksemme 2nd istuaksesi istuaksenne 3rd istuakseen istuaksensa		past	istunut	istuttu
2nd	inessive2	istuessa	istuttaessa	agent4	istuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st istuessani istuessamme 2nd istuessasi istuessanne 3rd istuessaan istuessansa		negative	istumaton
	instructive	istuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	istumassa	—
	elative	istumasta	—
	illative	istumaan	—
	adessive	istumalla	—
	abessive	istumatta	—
	instructive	istuman	istuttaman
4th3	verbal noun	istuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st istumaisillani istumaisillamme 2nd istumaisillasi istumaisillanne 3rd istumaisillaan istumaisillansa

Derived terms

• istuma-alusta
• istuma-amme
• istumaannousu
• istuma-asento
• istuma-aukko
• istumajalka
• istumajärjestys
• istumakylpy
• istumalaatikko
• istumalakko
• istumalentopallo
• istumalihas
• istumapaikka
• istumatyö
• istumavaljaat

 

adverbs

• istuallaan
• istualleen
• istualtaan

 

nouns

• istuin
• istuja
• istujaiset
• istukka
• istuminen
• istunta
• istunto

 

verbs

• istahtaa
• istuksia
• istuskella
• istuttaa
• istuutua

 

Related terms

• istukka

Further reading

• “istua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• astui, asuit, siuta, suita, sutia, uista

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *istudak. Cognates include Finnish istua and Estonian istuda.

The sense "to be imprisoned" is a semantic loan from Russian сидеть (sidetʹ).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈistuɑ/, [ˈis̠to̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈistuɑ/, [ˈiʃtuɑ]
• Rhymes: -istoː, -istuɑ
• Hyphenation: is‧tu‧a

Verb

istua

1. (intransitive) to sit
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Duumatkaa, istues partaas: Kummaas poolees ovat teist ikkunat teijen klaassaas?

     Think, while sitting at your desk: On which side of you are the windows in your classroom?

2. (intransitive) to do time (be imprisoned)

Conjugation

Conjugation of istua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	issun	en issu	1st singular	oon istunt, oon istunut	en oo istunt, en oo istunut
2nd singular	issut	et issu	2nd singular	oot istunt, oot istunut	et oo istunt, et oo istunut
3rd singular	istuu	ei issu	3rd singular	ono istunt, ono istunut	ei oo istunt, ei oo istunut
1st plural	issumma	emmä issu	1st plural	oomma istuneet	emmä oo istuneet
2nd plural	issutta	että issu	2nd plural	ootta istuneet	että oo istuneet
3rd plural	istuut1), istuvat2), issutaa	evät issu, ei issuta	3rd plural	ovat istuneet	evät oo istuneet, ei oo issuttu
impersonal	issutaa	ei issuta	impersonal	ono issuttu	ei oo issuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	issuin	en istunt, en istunut	1st singular	olin istunt, olin istunut	en olt istunt, en olt istunut
2nd singular	issuit	et istunt, et istunut	2nd singular	olit istunt, olit istunut	et olt istunt, et olt istunut
3rd singular	istui	ei istunt, ei istunut	3rd singular	oli istunt, oli istunut	ei olt istunt, ei olt istunut
1st plural	issuimma	emmä istuneet	1st plural	olimma istuneet	emmä olleet istuneet
2nd plural	issuitta	että istuneet	2nd plural	olitta istuneet	että olleet istuneet
3rd plural	istuit1), istuivat2), issuttii	evät istuneet, ei issuttu	3rd plural	olivat istuneet	evät olleet istuneet, ei olt issuttu
impersonal	issuttii	ei issuttu	impersonal	oli issuttu	ei olt issuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	istuisin	en istuis	1st singular	olisin istunt, olisin istunut	en olis istunt, en olis istunut
2nd singular	istuisit, istuist1)	et istuis	2nd singular	olisit istunt, olisit istunut	et olis istunt, et olis istunut
3rd singular	istuis	ei istuis	3rd singular	olis istunt, olis istunut	ei olis istunt, ei olis istunut
1st plural	istuisimma	emmä istuis	1st plural	olisimma istuneet	emmä olis istuneet
2nd plural	istuisitta	että istuis	2nd plural	olisitta istuneet	että olis istuneet
3rd plural	istuisiit1), istuisivat2), issuttais	evät istuis, ei issuttais	3rd plural	olisivat istuneet	evät olis istuneet, ei olis issuttu
impersonal	issuttais	ei issuttais	impersonal	olis issuttu	ei olis issuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	issu	elä issu	2nd singular	oo istunt, oo istunut	elä oo istunt, elä oo istunut
3rd singular	istukoo	elköö istuko	3rd singular	olkoo istunt, olkoo istunut	elköö olko istunt, elköö olko istunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	istukaa	elkää istuko	2nd plural	olkaa istuneet	elkää olko istuneet
3rd plural	istukoot	elkööt istuko, elköö issuttako	3rd plural	olkoot istuneet	elkööt olko istuneet, elköö olko issuttu
impersonal	issuttakkoo	elköö issuttako	impersonal	olkoo issuttu	elköö olko issuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	istunen	en istune
2nd singular	istunet	et istune
3rd singular	istunoo	ei istune
1st plural	istunemma	emmä istune
2nd plural	istunetta	että istune
3rd plural	istunoot	evät istune, ei issuttane
impersonal	issuttannoo	ei issuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		istua	present	istuva	issuttava
2nd	inessive	istujees	past	istunt, istunut	issuttu
	instructive	istuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (istukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	istumaa
	inessive	istumaas
	elative	istumast
	abessive	istumata
4th	nominative	istumiin
	partitive	istumista, istumist

Derived terms

• issukki
• issuttaa
• istuissa
• istumiin

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 95
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[2], →ISBN, page 71