Jump to content

iskostua

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

iskostaa +‎ -ua

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈiskostuɑˣ/, [ˈis̠ko̞s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation(key): is‧kos‧tua

Verb

[edit]

iskostua (intransitive)

  1. to get/be instilled (to become part of someone's nature)
    Itsekuri iskostui häneen jo varhaisella iällä.
    Self-discipline was instilled on him already at an early age.
  2. to stick hard on; especially of something undesirable
    Maantiesuola iskostuu auton tuulilasiin.
    Road salt sticks hard on the windscreens of cars.

Conjugation

[edit]
Inflection of iskostua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. iskostun en iskostu 1st sing. olen iskostunut en ole iskostunut
2nd sing. iskostut et iskostu 2nd sing. olet iskostunut et ole iskostunut
3rd sing. iskostuu ei iskostu 3rd sing. on iskostunut ei ole iskostunut
1st plur. iskostumme emme iskostu 1st plur. olemme iskostuneet emme ole iskostuneet
2nd plur. iskostutte ette iskostu 2nd plur. olette iskostuneet ette ole iskostuneet
3rd plur. iskostuvat eivät iskostu 3rd plur. ovat iskostuneet eivät ole iskostuneet
passive iskostutaan ei iskostuta passive on iskostuttu ei ole iskostuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. iskostuin en iskostunut 1st sing. olin iskostunut en ollut iskostunut
2nd sing. iskostuit et iskostunut 2nd sing. olit iskostunut et ollut iskostunut
3rd sing. iskostui ei iskostunut 3rd sing. oli iskostunut ei ollut iskostunut
1st plur. iskostuimme emme iskostuneet 1st plur. olimme iskostuneet emme olleet iskostuneet
2nd plur. iskostuitte ette iskostuneet 2nd plur. olitte iskostuneet ette olleet iskostuneet
3rd plur. iskostuivat eivät iskostuneet 3rd plur. olivat iskostuneet eivät olleet iskostuneet
passive iskostuttiin ei iskostuttu passive oli iskostuttu ei ollut iskostuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. iskostuisin en iskostuisi 1st sing. olisin iskostunut en olisi iskostunut
2nd sing. iskostuisit et iskostuisi 2nd sing. olisit iskostunut et olisi iskostunut
3rd sing. iskostuisi ei iskostuisi 3rd sing. olisi iskostunut ei olisi iskostunut
1st plur. iskostuisimme emme iskostuisi 1st plur. olisimme iskostuneet emme olisi iskostuneet
2nd plur. iskostuisitte ette iskostuisi 2nd plur. olisitte iskostuneet ette olisi iskostuneet
3rd plur. iskostuisivat eivät iskostuisi 3rd plur. olisivat iskostuneet eivät olisi iskostuneet
passive iskostuttaisiin ei iskostuttaisi passive olisi iskostuttu ei olisi iskostuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. iskostu älä iskostu 2nd sing. — —
3rd sing. iskostukoon älköön iskostuko 3rd sing. olkoon iskostunut älköön olko iskostunut
1st plur. iskostukaamme älkäämme iskostuko 1st plur. — —
2nd plur. iskostukaa älkää iskostuko 2nd plur. — —
3rd plur. iskostukoot älkööt iskostuko 3rd plur. olkoot iskostuneet älkööt olko iskostuneet
passive iskostuttakoon älköön iskostuttako passive olkoon iskostuttu älköön olko iskostuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. iskostunen en iskostune 1st sing. lienen iskostunut en liene iskostunut
2nd sing. iskostunet et iskostune 2nd sing. lienet iskostunut et liene iskostunut
3rd sing. iskostunee ei iskostune 3rd sing. lienee iskostunut ei liene iskostunut
1st plur. iskostunemme emme iskostune 1st plur. lienemme iskostuneet emme liene iskostuneet
2nd plur. iskostunette ette iskostune 2nd plur. lienette iskostuneet ette liene iskostuneet
3rd plur. iskostunevat eivät iskostune 3rd plur. lienevät iskostuneet eivät liene iskostuneet
passive iskostuttaneen ei iskostuttane passive lienee iskostuttu ei liene iskostuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st iskostua present iskostuva iskostuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st iskostuakseni iskostuaksemme
2nd iskostuaksesi iskostuaksenne
3rd iskostuakseen
iskostuaksensa
past iskostunut iskostuttu
2nd inessive2 iskostuessa iskostuttaessa agent4 iskostuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st iskostuessani iskostuessamme
2nd iskostuessasi iskostuessanne
3rd iskostuessaan
iskostuessansa
negative iskostumaton
instructive iskostuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive iskostumassa —
elative iskostumasta —
illative iskostumaan —
adessive iskostumalla —
abessive iskostumatta —
instructive iskostuman iskostuttaman
4th3 verbal noun iskostuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st iskostumaisillani iskostumaisillamme
2nd iskostumaisillasi iskostumaisillanne
3rd iskostumaisillaan
iskostumaisillansa

Derived terms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=iskostua&oldid=78789970"