Jump to content

inttäminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

inttää +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈintːæminen/, [ˈin̪t̪ːæˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): int‧tä‧mi‧nen

Noun

[edit]

inttäminen

  1. verbal noun of inttää
    1. arguing, insisting

Declension

[edit]
Inflection of inttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative inttäminen inttämiset
genitive inttämisen inttämisten
inttämisien
partitive inttämistä inttämisiä
illative inttämiseen inttämisiin
singular plural
nominative inttäminen inttämiset
accusative nom. inttäminen inttämiset
gen. inttämisen
genitive inttämisen inttämisten
inttämisien
partitive inttämistä inttämisiä
inessive inttämisessä inttämisissä
elative inttämisestä inttämisistä
illative inttämiseen inttämisiin
adessive inttämisellä inttämisillä
ablative inttämiseltä inttämisiltä
allative inttämiselle inttämisille
essive inttämisenä inttämisinä
translative inttämiseksi inttämisiksi
abessive inttämisettä inttämisittä
instructive inttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of inttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)