inttää

Finnish

Etymology

Unknown

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈintːæːˣ/, [ˈin̪t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -intːæː
• Hyphenation^(key): int‧tää

Verb

inttää

1. to insist, assert, argue

Conjugation

Inflection of inttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		intän	en intä	1st sing.	olen inttänyt	en ole inttänyt
2nd sing.		intät	et intä	2nd sing.	olet inttänyt	et ole inttänyt
3rd sing.		inttää	ei intä	3rd sing.	on inttänyt	ei ole inttänyt
1st plur.		intämme	emme intä	1st plur.	olemme inttäneet	emme ole inttäneet
2nd plur.		intätte	ette intä	2nd plur.	olette inttäneet	ette ole inttäneet
3rd plur.		inttävät	eivät intä	3rd plur.	ovat inttäneet	eivät ole inttäneet
passive		intetään	ei intetä	passive	on intetty	ei ole intetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		intin	en inttänyt	1st sing.	olin inttänyt	en ollut inttänyt
2nd sing.		intit	et inttänyt	2nd sing.	olit inttänyt	et ollut inttänyt
3rd sing.		intti	ei inttänyt	3rd sing.	oli inttänyt	ei ollut inttänyt
1st plur.		intimme	emme inttäneet	1st plur.	olimme inttäneet	emme olleet inttäneet
2nd plur.		intitte	ette inttäneet	2nd plur.	olitte inttäneet	ette olleet inttäneet
3rd plur.		inttivät	eivät inttäneet	3rd plur.	olivat inttäneet	eivät olleet inttäneet
passive		intettiin	ei intetty	passive	oli intetty	ei ollut intetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		inttäisin	en inttäisi	1st sing.	olisin inttänyt	en olisi inttänyt
2nd sing.		inttäisit	et inttäisi	2nd sing.	olisit inttänyt	et olisi inttänyt
3rd sing.		inttäisi	ei inttäisi	3rd sing.	olisi inttänyt	ei olisi inttänyt
1st plur.		inttäisimme	emme inttäisi	1st plur.	olisimme inttäneet	emme olisi inttäneet
2nd plur.		inttäisitte	ette inttäisi	2nd plur.	olisitte inttäneet	ette olisi inttäneet
3rd plur.		inttäisivät	eivät inttäisi	3rd plur.	olisivat inttäneet	eivät olisi inttäneet
passive		intettäisiin	ei intettäisi	passive	olisi intetty	ei olisi intetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		intä	älä intä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		inttäköön	älköön inttäkö	3rd sing.	olkoon inttänyt	älköön olko inttänyt
1st plur.		inttäkäämme	älkäämme inttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		inttäkää	älkää inttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		inttäkööt	älkööt inttäkö	3rd plur.	olkoot inttäneet	älkööt olko inttäneet
passive		intettäköön	älköön intettäkö	passive	olkoon intetty	älköön olko intetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		inttänen	en inttäne	1st sing.	lienen inttänyt	en liene inttänyt
2nd sing.		inttänet	et inttäne	2nd sing.	lienet inttänyt	et liene inttänyt
3rd sing.		inttänee	ei inttäne	3rd sing.	lienee inttänyt	ei liene inttänyt
1st plur.		inttänemme	emme inttäne	1st plur.	lienemme inttäneet	emme liene inttäneet
2nd plur.		inttänette	ette inttäne	2nd plur.	lienette inttäneet	ette liene inttäneet
3rd plur.		inttänevät	eivät inttäne	3rd plur.	lienevät inttäneet	eivät liene inttäneet
passive		intettäneen	ei intettäne	passive	lienee intetty	ei liene intetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		inttää		present	inttävä	intettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st inttääkseni inttääksemme 2nd inttääksesi inttääksenne 3rd inttääkseen inttääksensä		past	inttänyt	intetty
2nd	inessive2	inttäessä	intettäessä	agent4	inttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st inttäessäni inttäessämme 2nd inttäessäsi inttäessänne 3rd inttäessään inttäessänsä		negative	inttämätön
	instructive	inttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form inttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	inttämässä	—
	elative	inttämästä	—
	illative	inttämään	—
	adessive	inttämällä	—
	abessive	inttämättä	—
	instructive	inttämän	intettämän
4th3	verbal noun	inttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st inttämäisilläni inttämäisillämme 2nd inttämäisilläsi inttämäisillänne 3rd inttämäisillään inttämäisillänsä

Derived terms

• intellä
• intos
• inttäminen

 

Further reading

• “inttää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• näittä, tätinä