imisä

Finnish

Etymology

A variant of emisä. The initial vowel change is likely caused by association with imeä (“to suck”). Compare Ingrian imikko (with a different suffix).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈimisæ/, [ˈimis̠æ]
• Rhymes: -imisæ
• Hyphenation^(key): imi‧sä

Noun

imisä (dialectal)

1. sow (female pig)

   Synonym: emakko

Declension

Inflection of imisä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		imisä	imisät
genitive		imisän	imisien
partitive		imisää	imisiä
illative		imisään	imisiin
		singular	plural
nominative		imisä	imisät
accusative	nom.	imisä	imisät
	gen.	imisän
genitive		imisän	imisien imisäin rare
partitive		imisää	imisiä
inessive		imisässä	imisissä
elative		imisästä	imisistä
illative		imisään	imisiin
adessive		imisällä	imisillä
ablative		imisältä	imisiltä
allative		imisälle	imisille
essive		imisänä	imisinä
translative		imisäksi	imisiksi
abessive		imisättä	imisittä
instructive		—	imisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of imisä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative imisäni imisäni accusative nom. imisäni imisäni gen. imisäni genitive imisäni imisieni imisäini rare partitive imisääni imisiäni inessive imisässäni imisissäni elative imisästäni imisistäni illative imisääni imisiini adessive imisälläni imisilläni ablative imisältäni imisiltäni allative imisälleni imisilleni essive imisänäni imisinäni translative imisäkseni imisikseni abessive imisättäni imisittäni instructive — — comitative — imisineni second-person singular possessor singular plural nominative imisäsi imisäsi accusative nom. imisäsi imisäsi gen. imisäsi genitive imisäsi imisiesi imisäisi rare partitive imisääsi imisiäsi inessive imisässäsi imisissäsi elative imisästäsi imisistäsi illative imisääsi imisiisi adessive imisälläsi imisilläsi ablative imisältäsi imisiltäsi allative imisällesi imisillesi essive imisänäsi imisinäsi translative imisäksesi imisiksesi abessive imisättäsi imisittäsi instructive — — comitative — imisinesi first-person plural possessor singular plural nominative imisämme imisämme accusative nom. imisämme imisämme gen. imisämme genitive imisämme imisiemme imisäimme rare partitive imisäämme imisiämme inessive imisässämme imisissämme elative imisästämme imisistämme illative imisäämme imisiimme adessive imisällämme imisillämme ablative imisältämme imisiltämme allative imisällemme imisillemme essive imisänämme imisinämme translative imisäksemme imisiksemme abessive imisättämme imisittämme instructive — — comitative — imisinemme second-person plural possessor singular plural nominative imisänne imisänne accusative nom. imisänne imisänne gen. imisänne genitive imisänne imisienne imisäinne rare partitive imisäänne imisiänne inessive imisässänne imisissänne elative imisästänne imisistänne illative imisäänne imisiinne adessive imisällänne imisillänne ablative imisältänne imisiltänne allative imisällenne imisillenne essive imisänänne imisinänne translative imisäksenne imisiksenne abessive imisättänne imisittänne instructive — — comitative — imisinenne third-person possessor singular plural nominative imisänsä imisänsä accusative nom. imisänsä imisänsä gen. imisänsä genitive imisänsä imisiensä imisäinsä rare partitive imisäänsä imisiään imisiänsä inessive imisässään imisässänsä imisissään imisissänsä elative imisästään imisästänsä imisistään imisistänsä illative imisäänsä imisiinsä adessive imisällään imisällänsä imisillään imisillänsä ablative imisältään imisältänsä imisiltään imisiltänsä allative imisälleen imisällensä imisilleen imisillensä essive imisänään imisänänsä imisinään imisinänsä translative imisäkseen imisäksensä imisikseen imisiksensä abessive imisättään imisättänsä imisittään imisittänsä instructive — — comitative — imisineen imisinensä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic [Term?]. Cognates include Finnish imisä, emisä.

The initial vowel was probably originally *e-, but was changed by association with immiä (“to suck”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈimisæ/, [ˈimis̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈimiːsæ/, [ˈimˑiːʒ̥æ]
• Rhymes: -imis, -imiːsæ
• Hyphenation: i‧mi‧sä

Noun

imisä

1. Synonym of imikko (“female animal”)

Declension

Declension of imisä (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	imisä	imisät
genitive	imisän	imisiin
partitive	imisää	imisiä
illative	imisää	imisii
inessive	imisääs	imisiis
elative	imisäst	imisist
allative	imisälle	imisille
adessive	imisääl	imisiil
ablative	imisält	imisilt
translative	imisäks	imisiks
essive	imisännä, imisään	imisinnä, imisiin
exessive1)	imisänt	imisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 93