idättäminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

idättää +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈidætːæminen/, [ˈidæt̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Hyphenation(key): idät‧tä‧mi‧nen

Noun

[edit]

idättäminen

  1. verbal noun of idättää
    1. sprouting, germinating

Declension

[edit]
Inflection of idättäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative idättäminen idättämiset
genitive idättämisen idättämisten
idättämisien
partitive idättämistä idättämisiä
illative idättämiseen idättämisiin
singular plural
nominative idättäminen idättämiset
accusative nom. idättäminen idättämiset
gen. idättämisen
genitive idättämisen idättämisten
idättämisien
partitive idättämistä idättämisiä
inessive idättämisessä idättämisissä
elative idättämisestä idättämisistä
illative idättämiseen idättämisiin
adessive idättämisellä idättämisillä
ablative idättämiseltä idättämisiltä
allative idättämiselle idättämisille
essive idättämisenä idättämisinä
translative idättämiseksi idättämisiksi
abessive idättämisettä idättämisittä
instructive idättämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of idättäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)