huoritella

Finnish

Etymology

huora +‎ -tella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯ritelːɑˣ/, [ˈhuo̞̯riˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): huo‧ri‧tel‧la

Verb

huoritella

1. (transitive, usually atelic) to call someone a whore

Conjugation

Inflection of huoritella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huorittelen	en huorittele	1st sing.	olen huoritellut	en ole huoritellut
2nd sing.		huorittelet	et huorittele	2nd sing.	olet huoritellut	et ole huoritellut
3rd sing.		huorittelee	ei huorittele	3rd sing.	on huoritellut	ei ole huoritellut
1st plur.		huorittelemme	emme huorittele	1st plur.	olemme huoritelleet	emme ole huoritelleet
2nd plur.		huorittelette	ette huorittele	2nd plur.	olette huoritelleet	ette ole huoritelleet
3rd plur.		huorittelevat	eivät huorittele	3rd plur.	ovat huoritelleet	eivät ole huoritelleet
passive		huoritellaan	ei huoritella	passive	on huoriteltu	ei ole huoriteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huorittelin	en huoritellut	1st sing.	olin huoritellut	en ollut huoritellut
2nd sing.		huorittelit	et huoritellut	2nd sing.	olit huoritellut	et ollut huoritellut
3rd sing.		huoritteli	ei huoritellut	3rd sing.	oli huoritellut	ei ollut huoritellut
1st plur.		huorittelimme	emme huoritelleet	1st plur.	olimme huoritelleet	emme olleet huoritelleet
2nd plur.		huorittelitte	ette huoritelleet	2nd plur.	olitte huoritelleet	ette olleet huoritelleet
3rd plur.		huorittelivat	eivät huoritelleet	3rd plur.	olivat huoritelleet	eivät olleet huoritelleet
passive		huoriteltiin	ei huoriteltu	passive	oli huoriteltu	ei ollut huoriteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huorittelisin	en huorittelisi	1st sing.	olisin huoritellut	en olisi huoritellut
2nd sing.		huorittelisit	et huorittelisi	2nd sing.	olisit huoritellut	et olisi huoritellut
3rd sing.		huorittelisi	ei huorittelisi	3rd sing.	olisi huoritellut	ei olisi huoritellut
1st plur.		huorittelisimme	emme huorittelisi	1st plur.	olisimme huoritelleet	emme olisi huoritelleet
2nd plur.		huorittelisitte	ette huorittelisi	2nd plur.	olisitte huoritelleet	ette olisi huoritelleet
3rd plur.		huorittelisivat	eivät huorittelisi	3rd plur.	olisivat huoritelleet	eivät olisi huoritelleet
passive		huoriteltaisiin	ei huoriteltaisi	passive	olisi huoriteltu	ei olisi huoriteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huorittele	älä huorittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huoritelkoon	älköön huoritelko	3rd sing.	olkoon huoritellut	älköön olko huoritellut
1st plur.		huoritelkaamme	älkäämme huoritelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huoritelkaa	älkää huoritelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huoritelkoot	älkööt huoritelko	3rd plur.	olkoot huoritelleet	älkööt olko huoritelleet
passive		huoriteltakoon	älköön huoriteltako	passive	olkoon huoriteltu	älköön olko huoriteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huoritellen	en huoritelle	1st sing.	lienen huoritellut	en liene huoritellut
2nd sing.		huoritellet	et huoritelle	2nd sing.	lienet huoritellut	et liene huoritellut
3rd sing.		huoritellee	ei huoritelle	3rd sing.	lienee huoritellut	ei liene huoritellut
1st plur.		huoritellemme	emme huoritelle	1st plur.	lienemme huoritelleet	emme liene huoritelleet
2nd plur.		huoritellette	ette huoritelle	2nd plur.	lienette huoritelleet	ette liene huoritelleet
3rd plur.		huoritellevat	eivät huoritelle	3rd plur.	lienevät huoritelleet	eivät liene huoritelleet
passive		huoriteltaneen	ei huoriteltane	passive	lienee huoriteltu	ei liene huoriteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huoritella		present	huoritteleva	huoriteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoritellakseni huoritellaksemme 2nd huoritellaksesi huoritellaksenne 3rd huoritellakseen huoritellaksensa		past	huoritellut	huoriteltu
2nd	inessive2	huoritellessa	huoriteltaessa	agent4	huorittelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoritellessani huoritellessamme 2nd huoritellessasi huoritellessanne 3rd huoritellessaan huoritellessansa		negative	huorittelematon
	instructive	huoritellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	huorittelemassa	—
	elative	huorittelemasta	—
	illative	huorittelemaan	—
	adessive	huorittelemalla	—
	abessive	huorittelematta	—
	instructive	huoritteleman	huoriteltaman
4th3	verbal noun	huoritteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huorittelemaisillani huorittelemaisillamme 2nd huorittelemaisillasi huorittelemaisillanne 3rd huorittelemaisillaan huorittelemaisillansa

Derived terms

• huorittelu

 

Further reading

• “huoritella”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02