huitsuttaa

Ingrian

Etymology

From huitsata (“to rock”) +‎ -uttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhui̯t͡sutːɑː/, [ˈhui̯t͡s̠ətːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhui̯t͡sutːɑː/, [ˈhui̯t͡sutːɑː]
• Rhymes: -ui̯t͡sutːɑː
• Hyphenation: huit‧sut‧taa

Verb

huitsuttaa

1. (transitive) to rock (e.g. a baby, a ship)

Conjugation

Conjugation of huitsuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	huitsutan	en huitsuta	1st singular	oon huitsuttant, oon huitsuttanut	en oo huitsuttant, en oo huitsuttanut
2nd singular	huitsutat	et huitsuta	2nd singular	oot huitsuttant, oot huitsuttanut	et oo huitsuttant, et oo huitsuttanut
3rd singular	huitsuttaa	ei huitsuta	3rd singular	ono huitsuttant, ono huitsuttanut	ei oo huitsuttant, ei oo huitsuttanut
1st plural	huitsutamma	emmä huitsuta	1st plural	oomma huitsuttanneet	emmä oo huitsuttanneet
2nd plural	huitsutatta	että huitsuta	2nd plural	ootta huitsuttanneet	että oo huitsuttanneet
3rd plural	huitsuttaat1), huitsuttavat2), huitsutettaa	evät huitsuta, ei huitsuteta	3rd plural	ovat huitsuttanneet	evät oo huitsuttanneet, ei oo huitsutettu
impersonal	huitsutettaa	ei huitsuteta	impersonal	ono huitsutettu	ei oo huitsutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	huitsutin	en huitsuttant, en huitsuttanut	1st singular	olin huitsuttant, olin huitsuttanut	en olt huitsuttant, en olt huitsuttanut
2nd singular	huitsutit	et huitsuttant, et huitsuttanut	2nd singular	olit huitsuttant, olit huitsuttanut	et olt huitsuttant, et olt huitsuttanut
3rd singular	huitsutti	ei huitsuttant, ei huitsuttanut	3rd singular	oli huitsuttant, oli huitsuttanut	ei olt huitsuttant, ei olt huitsuttanut
1st plural	huitsutimma	emmä huitsuttanneet	1st plural	olimma huitsuttanneet	emmä olleet huitsuttanneet
2nd plural	huitsutitta	että huitsuttanneet	2nd plural	olitta huitsuttanneet	että olleet huitsuttanneet
3rd plural	huitsuttiit1), huitsuttivat2), huitsutettii	evät huitsuttanneet, ei huitsutettu	3rd plural	olivat huitsuttanneet	evät olleet huitsuttanneet, ei olt huitsutettu
impersonal	huitsutettii	ei huitsutettu	impersonal	oli huitsutettu	ei olt huitsutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	huitsuttaisin	en huitsuttais	1st singular	olisin huitsuttant, olisin huitsuttanut	en olis huitsuttant, en olis huitsuttanut
2nd singular	huitsuttaisit, huitsuttaist1)	et huitsuttais	2nd singular	olisit huitsuttant, olisit huitsuttanut	et olis huitsuttant, et olis huitsuttanut
3rd singular	huitsuttais	ei huitsuttais	3rd singular	olis huitsuttant, olis huitsuttanut	ei olis huitsuttant, ei olis huitsuttanut
1st plural	huitsuttaisimma	emmä huitsuttais	1st plural	olisimma huitsuttanneet	emmä olis huitsuttanneet
2nd plural	huitsuttaisitta	että huitsuttais	2nd plural	olisitta huitsuttanneet	että olis huitsuttanneet
3rd plural	huitsuttaisiit1), huitsuttaisivat2), huitsutettais	evät huitsuttais, ei huitsutettais	3rd plural	olisivat huitsuttanneet	evät olis huitsuttanneet, ei olis huitsutettu
impersonal	huitsutettais	ei huitsutettais	impersonal	olis huitsutettu	ei olis huitsutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	huitsuta	elä huitsuta	2nd singular	oo huitsuttant, oo huitsuttanut	elä oo huitsuttant, elä oo huitsuttanut
3rd singular	huitsuttakkoo	elköö huitsuttako	3rd singular	olkoo huitsuttant, olkoo huitsuttanut	elköö olko huitsuttant, elköö olko huitsuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	huitsuttakkaa	elkää huitsuttako	2nd plural	olkaa huitsuttanneet	elkää olko huitsuttanneet
3rd plural	huitsuttakkoot	elkööt huitsuttako, elköö huitsutettako	3rd plural	olkoot huitsuttanneet	elkööt olko huitsuttanneet, elköö olko huitsutettu
impersonal	huitsutettakoo	elköö huitsutettako	impersonal	olkoo huitsutettu	elköö olko huitsutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	huitsuttanen	en huitsuttane
2nd singular	huitsuttanet	et huitsuttane
3rd singular	huitsuttannoo	ei huitsuttane
1st plural	huitsuttanemma	emmä huitsuttane
2nd plural	huitsuttanetta	että huitsuttane
3rd plural	huitsuttannoot	evät huitsuttane, ei huitsutettane
impersonal	huitsutettanoo	ei huitsutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		huitsuttaa	present	huitsuttava	huitsutettava
2nd	inessive	huitsuttaes	past	huitsuttant, huitsuttanut	huitsutettu
	instructive	huitsuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (huitsuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	huitsuttammaa
	inessive	huitsuttamas
	elative	huitsuttamast
	abessive	huitsuttamata
4th	nominative	huitsuttamiin
	partitive	huitsuttamista, huitsuttamist

Synonyms

• huitsata

Derived terms

• huitsutella

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 72