huipentaa

Finnish

Etymology 1

huipene- +‎ -taa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯pentɑːˣ/, [ˈhui̯pe̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uipentɑː
• Hyphenation^(key): hui‧pen‧taa

Verb

huipentaa

1. (transitive) to finalize, form the climax

Conjugation

Inflection of huipentaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huipennan	en huipenna	1st sing.	olen huipentanut	en ole huipentanut
2nd sing.		huipennat	et huipenna	2nd sing.	olet huipentanut	et ole huipentanut
3rd sing.		huipentaa	ei huipenna	3rd sing.	on huipentanut	ei ole huipentanut
1st plur.		huipennamme	emme huipenna	1st plur.	olemme huipentaneet	emme ole huipentaneet
2nd plur.		huipennatte	ette huipenna	2nd plur.	olette huipentaneet	ette ole huipentaneet
3rd plur.		huipentavat	eivät huipenna	3rd plur.	ovat huipentaneet	eivät ole huipentaneet
passive		huipennetaan	ei huipenneta	passive	on huipennettu	ei ole huipennettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huipensin	en huipentanut	1st sing.	olin huipentanut	en ollut huipentanut
2nd sing.		huipensit	et huipentanut	2nd sing.	olit huipentanut	et ollut huipentanut
3rd sing.		huipensi	ei huipentanut	3rd sing.	oli huipentanut	ei ollut huipentanut
1st plur.		huipensimme	emme huipentaneet	1st plur.	olimme huipentaneet	emme olleet huipentaneet
2nd plur.		huipensitte	ette huipentaneet	2nd plur.	olitte huipentaneet	ette olleet huipentaneet
3rd plur.		huipensivat	eivät huipentaneet	3rd plur.	olivat huipentaneet	eivät olleet huipentaneet
passive		huipennettiin	ei huipennettu	passive	oli huipennettu	ei ollut huipennettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huipentaisin	en huipentaisi	1st sing.	olisin huipentanut	en olisi huipentanut
2nd sing.		huipentaisit	et huipentaisi	2nd sing.	olisit huipentanut	et olisi huipentanut
3rd sing.		huipentaisi	ei huipentaisi	3rd sing.	olisi huipentanut	ei olisi huipentanut
1st plur.		huipentaisimme	emme huipentaisi	1st plur.	olisimme huipentaneet	emme olisi huipentaneet
2nd plur.		huipentaisitte	ette huipentaisi	2nd plur.	olisitte huipentaneet	ette olisi huipentaneet
3rd plur.		huipentaisivat	eivät huipentaisi	3rd plur.	olisivat huipentaneet	eivät olisi huipentaneet
passive		huipennettaisiin	ei huipennettaisi	passive	olisi huipennettu	ei olisi huipennettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huipenna	älä huipenna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huipentakoon	älköön huipentako	3rd sing.	olkoon huipentanut	älköön olko huipentanut
1st plur.		huipentakaamme	älkäämme huipentako	1st plur.	—	—
2nd plur.		huipentakaa	älkää huipentako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huipentakoot	älkööt huipentako	3rd plur.	olkoot huipentaneet	älkööt olko huipentaneet
passive		huipennettakoon	älköön huipennettako	passive	olkoon huipennettu	älköön olko huipennettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huipentanen	en huipentane	1st sing.	lienen huipentanut	en liene huipentanut
2nd sing.		huipentanet	et huipentane	2nd sing.	lienet huipentanut	et liene huipentanut
3rd sing.		huipentanee	ei huipentane	3rd sing.	lienee huipentanut	ei liene huipentanut
1st plur.		huipentanemme	emme huipentane	1st plur.	lienemme huipentaneet	emme liene huipentaneet
2nd plur.		huipentanette	ette huipentane	2nd plur.	lienette huipentaneet	ette liene huipentaneet
3rd plur.		huipentanevat	eivät huipentane	3rd plur.	lienevät huipentaneet	eivät liene huipentaneet
passive		huipennettaneen	ei huipennettane	passive	lienee huipennettu	ei liene huipennettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huipentaa		present	huipentava	huipennettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huipentaakseni huipentaaksemme 2nd huipentaaksesi huipentaaksenne 3rd huipentaakseen huipentaaksensa		past	huipentanut	huipennettu
2nd	inessive2	huipentaessa	huipennettaessa	agent4	huipentama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huipentaessani huipentaessamme 2nd huipentaessasi huipentaessanne 3rd huipentaessaan huipentaessansa		negative	huipentamaton
	instructive	huipentaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form huipentaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	huipentamassa	—
	elative	huipentamasta	—
	illative	huipentamaan	—
	adessive	huipentamalla	—
	abessive	huipentamatta	—
	instructive	huipentaman	huipennettaman
4th3	verbal noun	huipentaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huipentamaisillani huipentamaisillamme 2nd huipentamaisillasi huipentamaisillanne 3rd huipentamaisillaan huipentamaisillansa

Derived terms

• nounts: huipennus
• verbs: huipentua

Related terms

• huippu

Further reading

• “huipentaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯pentɑː/, [ˈhui̯pe̞n̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -uipentɑː
• Hyphenation^(key): hui‧pen‧taa

Verb

huipentaa

1. third-person singular present indicative of huipentaa