Jump to content

huipennus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

huipentua +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhui̯penːus/, [ˈhui̯pe̞nːus̠]
  • Rhymes: -uipenːus
  • Hyphenation(key): hui‧pen‧nus

Noun

[edit]

huipennus

  1. zenith, culmination, climax
  2. punch line (of a joke)

Declension

[edit]
Inflection of huipennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative huipennus huipennukset
genitive huipennuksen huipennusten
huipennuksien
partitive huipennusta huipennuksia
illative huipennukseen huipennuksiin
singular plural
nominative huipennus huipennukset
accusative nom. huipennus huipennukset
gen. huipennuksen
genitive huipennuksen huipennusten
huipennuksien
partitive huipennusta huipennuksia
inessive huipennuksessa huipennuksissa
elative huipennuksesta huipennuksista
illative huipennukseen huipennuksiin
adessive huipennuksella huipennuksilla
ablative huipennukselta huipennuksilta
allative huipennukselle huipennuksille
essive huipennuksena huipennuksina
translative huipennukseksi huipennuksiksi
abessive huipennuksetta huipennuksitta
instructive huipennuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of huipennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]