huiluttaa

Finnish

Etymology

huilu +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯lutːɑːˣ/, [ˈhui̯lut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -uilutːɑː
• Hyphenation^(key): hui‧lut‧taa

Verb

huiluttaa

1. (chiefly poetic) to howl (as wind does)

Conjugation

Inflection of huiluttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huilutan	en huiluta	1st sing.	olen huiluttanut	en ole huiluttanut
2nd sing.		huilutat	et huiluta	2nd sing.	olet huiluttanut	et ole huiluttanut
3rd sing.		huiluttaa	ei huiluta	3rd sing.	on huiluttanut	ei ole huiluttanut
1st plur.		huilutamme	emme huiluta	1st plur.	olemme huiluttaneet	emme ole huiluttaneet
2nd plur.		huilutatte	ette huiluta	2nd plur.	olette huiluttaneet	ette ole huiluttaneet
3rd plur.		huiluttavat	eivät huiluta	3rd plur.	ovat huiluttaneet	eivät ole huiluttaneet
passive		huilutetaan	ei huiluteta	passive	on huilutettu	ei ole huilutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huilutin	en huiluttanut	1st sing.	olin huiluttanut	en ollut huiluttanut
2nd sing.		huilutit	et huiluttanut	2nd sing.	olit huiluttanut	et ollut huiluttanut
3rd sing.		huilutti	ei huiluttanut	3rd sing.	oli huiluttanut	ei ollut huiluttanut
1st plur.		huilutimme	emme huiluttaneet	1st plur.	olimme huiluttaneet	emme olleet huiluttaneet
2nd plur.		huilutitte	ette huiluttaneet	2nd plur.	olitte huiluttaneet	ette olleet huiluttaneet
3rd plur.		huiluttivat	eivät huiluttaneet	3rd plur.	olivat huiluttaneet	eivät olleet huiluttaneet
passive		huilutettiin	ei huilutettu	passive	oli huilutettu	ei ollut huilutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huiluttaisin	en huiluttaisi	1st sing.	olisin huiluttanut	en olisi huiluttanut
2nd sing.		huiluttaisit	et huiluttaisi	2nd sing.	olisit huiluttanut	et olisi huiluttanut
3rd sing.		huiluttaisi	ei huiluttaisi	3rd sing.	olisi huiluttanut	ei olisi huiluttanut
1st plur.		huiluttaisimme	emme huiluttaisi	1st plur.	olisimme huiluttaneet	emme olisi huiluttaneet
2nd plur.		huiluttaisitte	ette huiluttaisi	2nd plur.	olisitte huiluttaneet	ette olisi huiluttaneet
3rd plur.		huiluttaisivat	eivät huiluttaisi	3rd plur.	olisivat huiluttaneet	eivät olisi huiluttaneet
passive		huilutettaisiin	ei huilutettaisi	passive	olisi huilutettu	ei olisi huilutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huiluta	älä huiluta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huiluttakoon	älköön huiluttako	3rd sing.	olkoon huiluttanut	älköön olko huiluttanut
1st plur.		huiluttakaamme	älkäämme huiluttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		huiluttakaa	älkää huiluttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huiluttakoot	älkööt huiluttako	3rd plur.	olkoot huiluttaneet	älkööt olko huiluttaneet
passive		huilutettakoon	älköön huilutettako	passive	olkoon huilutettu	älköön olko huilutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huiluttanen	en huiluttane	1st sing.	lienen huiluttanut	en liene huiluttanut
2nd sing.		huiluttanet	et huiluttane	2nd sing.	lienet huiluttanut	et liene huiluttanut
3rd sing.		huiluttanee	ei huiluttane	3rd sing.	lienee huiluttanut	ei liene huiluttanut
1st plur.		huiluttanemme	emme huiluttane	1st plur.	lienemme huiluttaneet	emme liene huiluttaneet
2nd plur.		huiluttanette	ette huiluttane	2nd plur.	lienette huiluttaneet	ette liene huiluttaneet
3rd plur.		huiluttanevat	eivät huiluttane	3rd plur.	lienevät huiluttaneet	eivät liene huiluttaneet
passive		huilutettaneen	ei huilutettane	passive	lienee huilutettu	ei liene huilutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huiluttaa		present	huiluttava	huilutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huiluttaakseni huiluttaaksemme 2nd huiluttaaksesi huiluttaaksenne 3rd huiluttaakseen huiluttaaksensa		past	huiluttanut	huilutettu
2nd	inessive2	huiluttaessa	huilutettaessa	agent4	huiluttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huiluttaessani huiluttaessamme 2nd huiluttaessasi huiluttaessanne 3rd huiluttaessaan huiluttaessansa		negative	huiluttamaton
	instructive	huiluttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form huiluttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	huiluttamassa	—
	elative	huiluttamasta	—
	illative	huiluttamaan	—
	adessive	huiluttamalla	—
	abessive	huiluttamatta	—
	instructive	huiluttaman	huilutettaman
4th3	verbal noun	huiluttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huiluttamaisillani huiluttamaisillamme 2nd huiluttamaisillasi huiluttamaisillanne 3rd huiluttamaisillaan huiluttamaisillansa