Jump to content

huidella

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

huitoa +‎ -ella

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhui̯delːɑˣ/, [ˈhui̯de̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uidelːɑ
  • Hyphenation(key): hui‧del‧la

Verb

[edit]

huidella

  1. (transitive, usually atelic) frequentative of huitoa (to flail (about))
  2. (intransitive, colloquial) to run about

Conjugation

[edit]
Inflection of huidella (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huitelen en huitele 1st sing. olen huidellut en ole huidellut
2nd sing. huitelet et huitele 2nd sing. olet huidellut et ole huidellut
3rd sing. huitelee ei huitele 3rd sing. on huidellut ei ole huidellut
1st plur. huitelemme emme huitele 1st plur. olemme huidelleet emme ole huidelleet
2nd plur. huitelette ette huitele 2nd plur. olette huidelleet ette ole huidelleet
3rd plur. huitelevat eivät huitele 3rd plur. ovat huidelleet eivät ole huidelleet
passive huidellaan ei huidella passive on huideltu ei ole huideltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huitelin en huidellut 1st sing. olin huidellut en ollut huidellut
2nd sing. huitelit et huidellut 2nd sing. olit huidellut et ollut huidellut
3rd sing. huiteli ei huidellut 3rd sing. oli huidellut ei ollut huidellut
1st plur. huitelimme emme huidelleet 1st plur. olimme huidelleet emme olleet huidelleet
2nd plur. huitelitte ette huidelleet 2nd plur. olitte huidelleet ette olleet huidelleet
3rd plur. huitelivat eivät huidelleet 3rd plur. olivat huidelleet eivät olleet huidelleet
passive huideltiin ei huideltu passive oli huideltu ei ollut huideltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huitelisin en huitelisi 1st sing. olisin huidellut en olisi huidellut
2nd sing. huitelisit et huitelisi 2nd sing. olisit huidellut et olisi huidellut
3rd sing. huitelisi ei huitelisi 3rd sing. olisi huidellut ei olisi huidellut
1st plur. huitelisimme emme huitelisi 1st plur. olisimme huidelleet emme olisi huidelleet
2nd plur. huitelisitte ette huitelisi 2nd plur. olisitte huidelleet ette olisi huidelleet
3rd plur. huitelisivat eivät huitelisi 3rd plur. olisivat huidelleet eivät olisi huidelleet
passive huideltaisiin ei huideltaisi passive olisi huideltu ei olisi huideltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. huitele älä huitele 2nd sing.
3rd sing. huidelkoon älköön huidelko 3rd sing. olkoon huidellut älköön olko huidellut
1st plur. huidelkaamme älkäämme huidelko 1st plur.
2nd plur. huidelkaa älkää huidelko 2nd plur.
3rd plur. huidelkoot älkööt huidelko 3rd plur. olkoot huidelleet älkööt olko huidelleet
passive huideltakoon älköön huideltako passive olkoon huideltu älköön olko huideltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. huidellen en huidelle 1st sing. lienen huidellut en liene huidellut
2nd sing. huidellet et huidelle 2nd sing. lienet huidellut et liene huidellut
3rd sing. huidellee ei huidelle 3rd sing. lienee huidellut ei liene huidellut
1st plur. huidellemme emme huidelle 1st plur. lienemme huidelleet emme liene huidelleet
2nd plur. huidellette ette huidelle 2nd plur. lienette huidelleet ette liene huidelleet
3rd plur. huidellevat eivät huidelle 3rd plur. lienevät huidelleet eivät liene huidelleet
passive huideltaneen ei huideltane passive lienee huideltu ei liene huideltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st huidella present huiteleva huideltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huidellakseni huidellaksemme
2nd huidellaksesi huidellaksenne
3rd huidellakseen
huidellaksensa
past huidellut huideltu
2nd inessive2 huidellessa huideltaessa agent4 huitelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huidellessani huidellessamme
2nd huidellessasi huidellessanne
3rd huidellessaan
huidellessansa
negative huitelematon
instructive huidellen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive huitelemassa
elative huitelemasta
illative huitelemaan
adessive huitelemalla
abessive huitelematta
instructive huiteleman huideltaman
4th3 verbal noun huiteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st huitelemaisillani huitelemaisillamme
2nd huitelemaisillasi huitelemaisillanne
3rd huitelemaisillaan
huitelemaisillansa

Further reading

[edit]