henkevöityä

Finnish

Etymology 1

From henkevöidä +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkeʋøi̯tyæˣ/, [ˈhe̞ŋk̟e̞ˌʋø̞i̯t̪yæ(ʔ)]
• Rhymes: -øityæ
• Hyphenation^(key): hen‧ke‧vöi‧tyä

Verb

henkevöityä

1. (intransitive) To be inspired, incited, stimulated

Conjugation

Inflection of henkevöityä (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		henkevöidyn	en henkevöidy	1st sing.	olen henkevöitynyt	en ole henkevöitynyt
2nd sing.		henkevöidyt	et henkevöidy	2nd sing.	olet henkevöitynyt	et ole henkevöitynyt
3rd sing.		henkevöityy	ei henkevöidy	3rd sing.	on henkevöitynyt	ei ole henkevöitynyt
1st plur.		henkevöidymme	emme henkevöidy	1st plur.	olemme henkevöityneet	emme ole henkevöityneet
2nd plur.		henkevöidytte	ette henkevöidy	2nd plur.	olette henkevöityneet	ette ole henkevöityneet
3rd plur.		henkevöityvät	eivät henkevöidy	3rd plur.	ovat henkevöityneet	eivät ole henkevöityneet
passive		henkevöidytään	ei henkevöidytä	passive	on henkevöidytty	ei ole henkevöidytty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		henkevöidyin	en henkevöitynyt	1st sing.	olin henkevöitynyt	en ollut henkevöitynyt
2nd sing.		henkevöidyit	et henkevöitynyt	2nd sing.	olit henkevöitynyt	et ollut henkevöitynyt
3rd sing.		henkevöityi	ei henkevöitynyt	3rd sing.	oli henkevöitynyt	ei ollut henkevöitynyt
1st plur.		henkevöidyimme	emme henkevöityneet	1st plur.	olimme henkevöityneet	emme olleet henkevöityneet
2nd plur.		henkevöidyitte	ette henkevöityneet	2nd plur.	olitte henkevöityneet	ette olleet henkevöityneet
3rd plur.		henkevöityivät	eivät henkevöityneet	3rd plur.	olivat henkevöityneet	eivät olleet henkevöityneet
passive		henkevöidyttiin	ei henkevöidytty	passive	oli henkevöidytty	ei ollut henkevöidytty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		henkevöityisin	en henkevöityisi	1st sing.	olisin henkevöitynyt	en olisi henkevöitynyt
2nd sing.		henkevöityisit	et henkevöityisi	2nd sing.	olisit henkevöitynyt	et olisi henkevöitynyt
3rd sing.		henkevöityisi	ei henkevöityisi	3rd sing.	olisi henkevöitynyt	ei olisi henkevöitynyt
1st plur.		henkevöityisimme	emme henkevöityisi	1st plur.	olisimme henkevöityneet	emme olisi henkevöityneet
2nd plur.		henkevöityisitte	ette henkevöityisi	2nd plur.	olisitte henkevöityneet	ette olisi henkevöityneet
3rd plur.		henkevöityisivät	eivät henkevöityisi	3rd plur.	olisivat henkevöityneet	eivät olisi henkevöityneet
passive		henkevöidyttäisiin	ei henkevöidyttäisi	passive	olisi henkevöidytty	ei olisi henkevöidytty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		henkevöidy	älä henkevöidy	2nd sing.	—	—
3rd sing.		henkevöityköön	älköön henkevöitykö	3rd sing.	olkoon henkevöitynyt	älköön olko henkevöitynyt
1st plur.		henkevöitykäämme	älkäämme henkevöitykö	1st plur.	—	—
2nd plur.		henkevöitykää	älkää henkevöitykö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		henkevöitykööt	älkööt henkevöitykö	3rd plur.	olkoot henkevöityneet	älkööt olko henkevöityneet
passive		henkevöidyttäköön	älköön henkevöidyttäkö	passive	olkoon henkevöidytty	älköön olko henkevöidytty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		henkevöitynen	en henkevöityne	1st sing.	lienen henkevöitynyt	en liene henkevöitynyt
2nd sing.		henkevöitynet	et henkevöityne	2nd sing.	lienet henkevöitynyt	et liene henkevöitynyt
3rd sing.		henkevöitynee	ei henkevöityne	3rd sing.	lienee henkevöitynyt	ei liene henkevöitynyt
1st plur.		henkevöitynemme	emme henkevöityne	1st plur.	lienemme henkevöityneet	emme liene henkevöityneet
2nd plur.		henkevöitynette	ette henkevöityne	2nd plur.	lienette henkevöityneet	ette liene henkevöityneet
3rd plur.		henkevöitynevät	eivät henkevöityne	3rd plur.	lienevät henkevöityneet	eivät liene henkevöityneet
passive		henkevöidyttäneen	ei henkevöidyttäne	passive	lienee henkevöidytty	ei liene henkevöidytty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		henkevöityä		present	henkevöityvä	henkevöidyttävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st henkevöityäkseni henkevöityäksemme 2nd henkevöityäksesi henkevöityäksenne 3rd henkevöityäkseen henkevöityäksensä		past	henkevöitynyt	henkevöidytty
2nd	inessive2	henkevöityessä	henkevöidyttäessä	agent4	henkevöitymä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st henkevöityessäni henkevöityessämme 2nd henkevöityessäsi henkevöityessänne 3rd henkevöityessään henkevöityessänsä		negative	henkevöitymätön
	instructive	henkevöityen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	henkevöitymässä	—
	elative	henkevöitymästä	—
	illative	henkevöitymään	—
	adessive	henkevöitymällä	—
	abessive	henkevöitymättä	—
	instructive	henkevöitymän	henkevöidyttämän
4th3	verbal noun	henkevöityminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st henkevöitymäisilläni henkevöitymäisillämme 2nd henkevöitymäisilläsi henkevöitymäisillänne 3rd henkevöitymäisillään henkevöitymäisillänsä

Related terms

• henkevöidä (transitive)
• henkevöittää (transitive)

Further reading

• “henkevöityä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkeʋøi̯tyæ/, [ˈhe̞ŋk̟e̞ˌʋø̞i̯t̪yæ]
• Rhymes: -øityæ
• Hyphenation^(key): hen‧ke‧vöi‧tyä

Verb

henkevöityä

1. partitive singular of henkevöity