etäoppiminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

etä- +‎ oppiminen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈetæˌopːiminen/, [ˈe̞t̪æˌo̞pːiˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): etä‧oppi‧mi‧nen

Noun

[edit]

etäoppiminen

  1. distance learning

Declension

[edit]
Inflection of etäoppiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative etäoppiminen etäoppimiset
genitive etäoppimisen etäoppimisten
etäoppimisien
partitive etäoppimista etäoppimisia
illative etäoppimiseen etäoppimisiin
singular plural
nominative etäoppiminen etäoppimiset
accusative nom. etäoppiminen etäoppimiset
gen. etäoppimisen
genitive etäoppimisen etäoppimisten
etäoppimisien
partitive etäoppimista etäoppimisia
inessive etäoppimisessa etäoppimisissa
elative etäoppimisesta etäoppimisista
illative etäoppimiseen etäoppimisiin
adessive etäoppimisella etäoppimisilla
ablative etäoppimiselta etäoppimisilta
allative etäoppimiselle etäoppimisille
essive etäoppimisena etäoppimisina
translative etäoppimiseksi etäoppimisiksi
abessive etäoppimisetta etäoppimisitta
instructive etäoppimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of etäoppiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
[edit]