ersänkielinen

Finnish

Etymology

ersän +‎ kieli +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈersænˌkie̯linen/, [ˈe̞rs̠æŋˌk̟ie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Hyphenation^(key): ersän‧kieli‧nen

Adjective

ersänkielinen

1. in Erzya (language)

Declension

Inflection of ersänkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ersänkielinen	ersänkieliset
genitive		ersänkielisen	ersänkielisten ersänkielisien
partitive		ersänkielistä	ersänkielisiä
illative		ersänkieliseen	ersänkielisiin
		singular	plural
nominative		ersänkielinen	ersänkieliset
accusative	nom.	ersänkielinen	ersänkieliset
	gen.	ersänkielisen
genitive		ersänkielisen	ersänkielisten ersänkielisien
partitive		ersänkielistä	ersänkielisiä
inessive		ersänkielisessä	ersänkielisissä
elative		ersänkielisestä	ersänkielisistä
illative		ersänkieliseen	ersänkielisiin
adessive		ersänkielisellä	ersänkielisillä
ablative		ersänkieliseltä	ersänkielisiltä
allative		ersänkieliselle	ersänkielisille
essive		ersänkielisenä	ersänkielisinä
translative		ersänkieliseksi	ersänkielisiksi
abessive		ersänkielisettä	ersänkielisittä
instructive		—	ersänkielisin
comitative		—	ersänkielisine

Possessive forms of ersänkielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ersänkieliseni ersänkieliseni accusative nom. ersänkieliseni ersänkieliseni gen. ersänkieliseni genitive ersänkieliseni ersänkielisteni ersänkielisieni partitive ersänkielistäni ersänkielisiäni inessive ersänkielisessäni ersänkielisissäni elative ersänkielisestäni ersänkielisistäni illative ersänkieliseeni ersänkielisiini adessive ersänkieliselläni ersänkielisilläni ablative ersänkieliseltäni ersänkielisiltäni allative ersänkieliselleni ersänkielisilleni essive ersänkielisenäni ersänkielisinäni translative ersänkielisekseni ersänkielisikseni abessive ersänkielisettäni ersänkielisittäni instructive — — comitative — ersänkielisineni second-person singular possessor singular plural nominative ersänkielisesi ersänkielisesi accusative nom. ersänkielisesi ersänkielisesi gen. ersänkielisesi genitive ersänkielisesi ersänkielistesi ersänkielisiesi partitive ersänkielistäsi ersänkielisiäsi inessive ersänkielisessäsi ersänkielisissäsi elative ersänkielisestäsi ersänkielisistäsi illative ersänkieliseesi ersänkielisiisi adessive ersänkieliselläsi ersänkielisilläsi ablative ersänkieliseltäsi ersänkielisiltäsi allative ersänkielisellesi ersänkielisillesi essive ersänkielisenäsi ersänkielisinäsi translative ersänkieliseksesi ersänkielisiksesi abessive ersänkielisettäsi ersänkielisittäsi instructive — — comitative — ersänkielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative ersänkielisemme ersänkielisemme accusative nom. ersänkielisemme ersänkielisemme gen. ersänkielisemme genitive ersänkielisemme ersänkielistemme ersänkielisiemme partitive ersänkielistämme ersänkielisiämme inessive ersänkielisessämme ersänkielisissämme elative ersänkielisestämme ersänkielisistämme illative ersänkieliseemme ersänkielisiimme adessive ersänkielisellämme ersänkielisillämme ablative ersänkieliseltämme ersänkielisiltämme allative ersänkielisellemme ersänkielisillemme essive ersänkielisenämme ersänkielisinämme translative ersänkieliseksemme ersänkielisiksemme abessive ersänkielisettämme ersänkielisittämme instructive — — comitative — ersänkielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative ersänkielisenne ersänkielisenne accusative nom. ersänkielisenne ersänkielisenne gen. ersänkielisenne genitive ersänkielisenne ersänkielistenne ersänkielisienne partitive ersänkielistänne ersänkielisiänne inessive ersänkielisessänne ersänkielisissänne elative ersänkielisestänne ersänkielisistänne illative ersänkieliseenne ersänkielisiinne adessive ersänkielisellänne ersänkielisillänne ablative ersänkieliseltänne ersänkielisiltänne allative ersänkielisellenne ersänkielisillenne essive ersänkielisenänne ersänkielisinänne translative ersänkieliseksenne ersänkielisiksenne abessive ersänkielisettänne ersänkielisittänne instructive — — comitative — ersänkielisinenne third-person possessor singular plural nominative ersänkielisensä ersänkielisensä accusative nom. ersänkielisensä ersänkielisensä gen. ersänkielisensä genitive ersänkielisensä ersänkielistensä ersänkielisiensä partitive ersänkielistään ersänkielistänsä ersänkielisiään ersänkielisiänsä inessive ersänkielisessään ersänkielisessänsä ersänkielisissään ersänkielisissänsä elative ersänkielisestään ersänkielisestänsä ersänkielisistään ersänkielisistänsä illative ersänkieliseensä ersänkielisiinsä adessive ersänkielisellään ersänkielisellänsä ersänkielisillään ersänkielisillänsä ablative ersänkieliseltään ersänkieliseltänsä ersänkielisiltään ersänkielisiltänsä allative ersänkieliselleen ersänkielisellensä ersänkielisilleen ersänkielisillensä essive ersänkielisenään ersänkielisenänsä ersänkielisinään ersänkielisinänsä translative ersänkielisekseen ersänkieliseksensä ersänkielisikseen ersänkielisiksensä abessive ersänkielisettään ersänkielisettänsä ersänkielisittään ersänkielisittänsä instructive — — comitative — ersänkielisineen ersänkielisinensä