erovuoroinen

Finnish

Etymology

erovuoro +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeroˌʋuo̯roi̯nen/, [ˈe̞ro̞ˌʋuo̞̯ro̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -uoroinen
• Hyphenation^(key): ero‧vuoroi‧nen

Adjective

erovuoroinen

1. retiring, outgoing (of people with terms in a post etc.)

Declension

Inflection of erovuoroinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		erovuoroinen	erovuoroiset
genitive		erovuoroisen	erovuoroisten erovuoroisien
partitive		erovuoroista	erovuoroisia
illative		erovuoroiseen	erovuoroisiin
		singular	plural
nominative		erovuoroinen	erovuoroiset
accusative	nom.	erovuoroinen	erovuoroiset
	gen.	erovuoroisen
genitive		erovuoroisen	erovuoroisten erovuoroisien
partitive		erovuoroista	erovuoroisia
inessive		erovuoroisessa	erovuoroisissa
elative		erovuoroisesta	erovuoroisista
illative		erovuoroiseen	erovuoroisiin
adessive		erovuoroisella	erovuoroisilla
ablative		erovuoroiselta	erovuoroisilta
allative		erovuoroiselle	erovuoroisille
essive		erovuoroisena	erovuoroisina
translative		erovuoroiseksi	erovuoroisiksi
abessive		erovuoroisetta	erovuoroisitta
instructive		—	erovuoroisin
comitative		—	erovuoroisine

Possessive forms of erovuoroinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative erovuoroiseni erovuoroiseni accusative nom. erovuoroiseni erovuoroiseni gen. erovuoroiseni genitive erovuoroiseni erovuoroisteni erovuoroisieni partitive erovuoroistani erovuoroisiani inessive erovuoroisessani erovuoroisissani elative erovuoroisestani erovuoroisistani illative erovuoroiseeni erovuoroisiini adessive erovuoroisellani erovuoroisillani ablative erovuoroiseltani erovuoroisiltani allative erovuoroiselleni erovuoroisilleni essive erovuoroisenani erovuoroisinani translative erovuoroisekseni erovuoroisikseni abessive erovuoroisettani erovuoroisittani instructive — — comitative — erovuoroisineni second-person singular possessor singular plural nominative erovuoroisesi erovuoroisesi accusative nom. erovuoroisesi erovuoroisesi gen. erovuoroisesi genitive erovuoroisesi erovuoroistesi erovuoroisiesi partitive erovuoroistasi erovuoroisiasi inessive erovuoroisessasi erovuoroisissasi elative erovuoroisestasi erovuoroisistasi illative erovuoroiseesi erovuoroisiisi adessive erovuoroisellasi erovuoroisillasi ablative erovuoroiseltasi erovuoroisiltasi allative erovuoroisellesi erovuoroisillesi essive erovuoroisenasi erovuoroisinasi translative erovuoroiseksesi erovuoroisiksesi abessive erovuoroisettasi erovuoroisittasi instructive — — comitative — erovuoroisinesi first-person plural possessor singular plural nominative erovuoroisemme erovuoroisemme accusative nom. erovuoroisemme erovuoroisemme gen. erovuoroisemme genitive erovuoroisemme erovuoroistemme erovuoroisiemme partitive erovuoroistamme erovuoroisiamme inessive erovuoroisessamme erovuoroisissamme elative erovuoroisestamme erovuoroisistamme illative erovuoroiseemme erovuoroisiimme adessive erovuoroisellamme erovuoroisillamme ablative erovuoroiseltamme erovuoroisiltamme allative erovuoroisellemme erovuoroisillemme essive erovuoroisenamme erovuoroisinamme translative erovuoroiseksemme erovuoroisiksemme abessive erovuoroisettamme erovuoroisittamme instructive — — comitative — erovuoroisinemme second-person plural possessor singular plural nominative erovuoroisenne erovuoroisenne accusative nom. erovuoroisenne erovuoroisenne gen. erovuoroisenne genitive erovuoroisenne erovuoroistenne erovuoroisienne partitive erovuoroistanne erovuoroisianne inessive erovuoroisessanne erovuoroisissanne elative erovuoroisestanne erovuoroisistanne illative erovuoroiseenne erovuoroisiinne adessive erovuoroisellanne erovuoroisillanne ablative erovuoroiseltanne erovuoroisiltanne allative erovuoroisellenne erovuoroisillenne essive erovuoroisenanne erovuoroisinanne translative erovuoroiseksenne erovuoroisiksenne abessive erovuoroisettanne erovuoroisittanne instructive — — comitative — erovuoroisinenne third-person possessor singular plural nominative erovuoroisensa erovuoroisensa accusative nom. erovuoroisensa erovuoroisensa gen. erovuoroisensa genitive erovuoroisensa erovuoroistensa erovuoroisiensa partitive erovuoroistaan erovuoroistansa erovuoroisiaan erovuoroisiansa inessive erovuoroisessaan erovuoroisessansa erovuoroisissaan erovuoroisissansa elative erovuoroisestaan erovuoroisestansa erovuoroisistaan erovuoroisistansa illative erovuoroiseensa erovuoroisiinsa adessive erovuoroisellaan erovuoroisellansa erovuoroisillaan erovuoroisillansa ablative erovuoroiseltaan erovuoroiseltansa erovuoroisiltaan erovuoroisiltansa allative erovuoroiselleen erovuoroisellensa erovuoroisilleen erovuoroisillensa essive erovuoroisenaan erovuoroisenansa erovuoroisinaan erovuoroisinansa translative erovuoroisekseen erovuoroiseksensa erovuoroisikseen erovuoroisiksensa abessive erovuoroisettaan erovuoroisettansa erovuoroisittaan erovuoroisittansa instructive — — comitative — erovuoroisineen erovuoroisinensa

Derived terms

• erovuoroisuus

Further reading

• “erovuoroinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02