erikoistaa

Finnish

Etymology

erikoinen +‎ -taa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerikoi̯stɑːˣ/, [ˈe̞riˌko̞i̯s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -oistɑː
• Hyphenation^(key): eri‧kois‧taa

Verb

erikoistaa

1. (transitive) To specialize.

Conjugation

Inflection of erikoistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erikoistan	en erikoista	1st sing.	olen erikoistanut	en ole erikoistanut
2nd sing.		erikoistat	et erikoista	2nd sing.	olet erikoistanut	et ole erikoistanut
3rd sing.		erikoistaa	ei erikoista	3rd sing.	on erikoistanut	ei ole erikoistanut
1st plur.		erikoistamme	emme erikoista	1st plur.	olemme erikoistaneet	emme ole erikoistaneet
2nd plur.		erikoistatte	ette erikoista	2nd plur.	olette erikoistaneet	ette ole erikoistaneet
3rd plur.		erikoistavat	eivät erikoista	3rd plur.	ovat erikoistaneet	eivät ole erikoistaneet
passive		erikoistetaan	ei erikoisteta	passive	on erikoistettu	ei ole erikoistettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erikoistin	en erikoistanut	1st sing.	olin erikoistanut	en ollut erikoistanut
2nd sing.		erikoistit	et erikoistanut	2nd sing.	olit erikoistanut	et ollut erikoistanut
3rd sing.		erikoisti	ei erikoistanut	3rd sing.	oli erikoistanut	ei ollut erikoistanut
1st plur.		erikoistimme	emme erikoistaneet	1st plur.	olimme erikoistaneet	emme olleet erikoistaneet
2nd plur.		erikoistitte	ette erikoistaneet	2nd plur.	olitte erikoistaneet	ette olleet erikoistaneet
3rd plur.		erikoistivat	eivät erikoistaneet	3rd plur.	olivat erikoistaneet	eivät olleet erikoistaneet
passive		erikoistettiin	ei erikoistettu	passive	oli erikoistettu	ei ollut erikoistettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erikoistaisin	en erikoistaisi	1st sing.	olisin erikoistanut	en olisi erikoistanut
2nd sing.		erikoistaisit	et erikoistaisi	2nd sing.	olisit erikoistanut	et olisi erikoistanut
3rd sing.		erikoistaisi	ei erikoistaisi	3rd sing.	olisi erikoistanut	ei olisi erikoistanut
1st plur.		erikoistaisimme	emme erikoistaisi	1st plur.	olisimme erikoistaneet	emme olisi erikoistaneet
2nd plur.		erikoistaisitte	ette erikoistaisi	2nd plur.	olisitte erikoistaneet	ette olisi erikoistaneet
3rd plur.		erikoistaisivat	eivät erikoistaisi	3rd plur.	olisivat erikoistaneet	eivät olisi erikoistaneet
passive		erikoistettaisiin	ei erikoistettaisi	passive	olisi erikoistettu	ei olisi erikoistettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		erikoista	älä erikoista	2nd sing.	—	—
3rd sing.		erikoistakoon	älköön erikoistako	3rd sing.	olkoon erikoistanut	älköön olko erikoistanut
1st plur.		erikoistakaamme	älkäämme erikoistako	1st plur.	—	—
2nd plur.		erikoistakaa	älkää erikoistako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		erikoistakoot	älkööt erikoistako	3rd plur.	olkoot erikoistaneet	älkööt olko erikoistaneet
passive		erikoistettakoon	älköön erikoistettako	passive	olkoon erikoistettu	älköön olko erikoistettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		erikoistanen	en erikoistane	1st sing.	lienen erikoistanut	en liene erikoistanut
2nd sing.		erikoistanet	et erikoistane	2nd sing.	lienet erikoistanut	et liene erikoistanut
3rd sing.		erikoistanee	ei erikoistane	3rd sing.	lienee erikoistanut	ei liene erikoistanut
1st plur.		erikoistanemme	emme erikoistane	1st plur.	lienemme erikoistaneet	emme liene erikoistaneet
2nd plur.		erikoistanette	ette erikoistane	2nd plur.	lienette erikoistaneet	ette liene erikoistaneet
3rd plur.		erikoistanevat	eivät erikoistane	3rd plur.	lienevät erikoistaneet	eivät liene erikoistaneet
passive		erikoistettaneen	ei erikoistettane	passive	lienee erikoistettu	ei liene erikoistettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		erikoistaa		present	erikoistava	erikoistettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erikoistaakseni erikoistaaksemme 2nd erikoistaaksesi erikoistaaksenne 3rd erikoistaakseen erikoistaaksensa		past	erikoistanut	erikoistettu
2nd	inessive2	erikoistaessa	erikoistettaessa	agent4	erikoistama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st erikoistaessani erikoistaessamme 2nd erikoistaessasi erikoistaessanne 3rd erikoistaessaan erikoistaessansa		negative	erikoistamaton
	instructive	erikoistaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form erikoistaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	erikoistamassa	—
	elative	erikoistamasta	—
	illative	erikoistamaan	—
	adessive	erikoistamalla	—
	abessive	erikoistamatta	—
	instructive	erikoistaman	erikoistettaman
4th3	verbal noun	erikoistaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st erikoistamaisillani erikoistamaisillamme 2nd erikoistamaisillasi erikoistamaisillanne 3rd erikoistamaisillaan erikoistamaisillansa

Derived terms

• erikoistua

 

Further reading

• “erikoistaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02