erehtymätön

Finnish

Etymology

erehtyä +‎ -mätön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerehtymætøn/, [ˈe̞re̞hˌt̪ymæt̪ø̞n]
• Rhymes: -ymætøn
• Hyphenation^(key): ereh‧ty‧mä‧tön

Adjective

erehtymätön (comparative erehtymättömämpi, superlative erehtymättömin)

1. infallible

Declension

Inflection of erehtymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		erehtymätön	erehtymättömät
genitive		erehtymättömän	erehtymättömien
partitive		erehtymätöntä	erehtymättömiä
illative		erehtymättömään	erehtymättömiin
		singular	plural
nominative		erehtymätön	erehtymättömät
accusative	nom.	erehtymätön	erehtymättömät
	gen.	erehtymättömän
genitive		erehtymättömän	erehtymättömien erehtymätönten rare
partitive		erehtymätöntä	erehtymättömiä
inessive		erehtymättömässä	erehtymättömissä
elative		erehtymättömästä	erehtymättömistä
illative		erehtymättömään	erehtymättömiin
adessive		erehtymättömällä	erehtymättömillä
ablative		erehtymättömältä	erehtymättömiltä
allative		erehtymättömälle	erehtymättömille
essive		erehtymättömänä	erehtymättöminä
translative		erehtymättömäksi	erehtymättömiksi
abessive		erehtymättömättä	erehtymättömittä
instructive		—	erehtymättömin
comitative		—	erehtymättömine

Possessive forms of erehtymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative erehtymättömäni erehtymättömäni accusative nom. erehtymättömäni erehtymättömäni gen. erehtymättömäni genitive erehtymättömäni erehtymättömieni erehtymätönteni rare partitive erehtymätöntäni erehtymättömiäni inessive erehtymättömässäni erehtymättömissäni elative erehtymättömästäni erehtymättömistäni illative erehtymättömääni erehtymättömiini adessive erehtymättömälläni erehtymättömilläni ablative erehtymättömältäni erehtymättömiltäni allative erehtymättömälleni erehtymättömilleni essive erehtymättömänäni erehtymättöminäni translative erehtymättömäkseni erehtymättömikseni abessive erehtymättömättäni erehtymättömittäni instructive — — comitative — erehtymättömineni second-person singular possessor singular plural nominative erehtymättömäsi erehtymättömäsi accusative nom. erehtymättömäsi erehtymättömäsi gen. erehtymättömäsi genitive erehtymättömäsi erehtymättömiesi erehtymätöntesi rare partitive erehtymätöntäsi erehtymättömiäsi inessive erehtymättömässäsi erehtymättömissäsi elative erehtymättömästäsi erehtymättömistäsi illative erehtymättömääsi erehtymättömiisi adessive erehtymättömälläsi erehtymättömilläsi ablative erehtymättömältäsi erehtymättömiltäsi allative erehtymättömällesi erehtymättömillesi essive erehtymättömänäsi erehtymättöminäsi translative erehtymättömäksesi erehtymättömiksesi abessive erehtymättömättäsi erehtymättömittäsi instructive — — comitative — erehtymättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative erehtymättömämme erehtymättömämme accusative nom. erehtymättömämme erehtymättömämme gen. erehtymättömämme genitive erehtymättömämme erehtymättömiemme erehtymätöntemme rare partitive erehtymätöntämme erehtymättömiämme inessive erehtymättömässämme erehtymättömissämme elative erehtymättömästämme erehtymättömistämme illative erehtymättömäämme erehtymättömiimme adessive erehtymättömällämme erehtymättömillämme ablative erehtymättömältämme erehtymättömiltämme allative erehtymättömällemme erehtymättömillemme essive erehtymättömänämme erehtymättöminämme translative erehtymättömäksemme erehtymättömiksemme abessive erehtymättömättämme erehtymättömittämme instructive — — comitative — erehtymättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative erehtymättömänne erehtymättömänne accusative nom. erehtymättömänne erehtymättömänne gen. erehtymättömänne genitive erehtymättömänne erehtymättömienne erehtymätöntenne rare partitive erehtymätöntänne erehtymättömiänne inessive erehtymättömässänne erehtymättömissänne elative erehtymättömästänne erehtymättömistänne illative erehtymättömäänne erehtymättömiinne adessive erehtymättömällänne erehtymättömillänne ablative erehtymättömältänne erehtymättömiltänne allative erehtymättömällenne erehtymättömillenne essive erehtymättömänänne erehtymättöminänne translative erehtymättömäksenne erehtymättömiksenne abessive erehtymättömättänne erehtymättömittänne instructive — — comitative — erehtymättöminenne third-person possessor singular plural nominative erehtymättömänsä erehtymättömänsä accusative nom. erehtymättömänsä erehtymättömänsä gen. erehtymättömänsä genitive erehtymättömänsä erehtymättömiensä erehtymätöntensä rare partitive erehtymätöntään erehtymätöntänsä erehtymättömiään erehtymättömiänsä inessive erehtymättömässään erehtymättömässänsä erehtymättömissään erehtymättömissänsä elative erehtymättömästään erehtymättömästänsä erehtymättömistään erehtymättömistänsä illative erehtymättömäänsä erehtymättömiinsä adessive erehtymättömällään erehtymättömällänsä erehtymättömillään erehtymättömillänsä ablative erehtymättömältään erehtymättömältänsä erehtymättömiltään erehtymättömiltänsä allative erehtymättömälleen erehtymättömällensä erehtymättömilleen erehtymättömillensä essive erehtymättömänään erehtymättömänänsä erehtymättöminään erehtymättöminänsä translative erehtymättömäkseen erehtymättömäksensä erehtymättömikseen erehtymättömiksensä abessive erehtymättömättään erehtymättömättänsä erehtymättömittään erehtymättömittänsä instructive — — comitative — erehtymättömineen erehtymättöminensä

Derived terms

• erehtymättömyys
• erehtymättömästi

 

Participle

erehtymätön

1. negative participle of erehtyä

Further reading

• “erehtymätön”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02