avioida

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑʋioi̯dɑˣ/, [ˈɑ̝ʋiˌo̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Hyphenation^(key): avi‧oi‧da

Etymology 1

Verb

avioida

1. Misspelling of arvioida (to estimate)

Etymology 2

Back-formation from avioitua (“to get married”) < avio (“wedlock”).

Verb

avioida (nonstandard)

1. (extremely rare) to marry (to take as husband or wife)
2. (extremely rare) to marry (to give away as husband or wife)

Conjugation

Inflection of avioida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioin	en avioi	1st sing.	olen avioinut	en ole avioinut
2nd sing.		avioit	et avioi	2nd sing.	olet avioinut	et ole avioinut
3rd sing.		avioi	ei avioi	3rd sing.	on avioinut	ei ole avioinut
1st plur.		avioimme	emme avioi	1st plur.	olemme avioineet	emme ole avioineet
2nd plur.		avioitte	ette avioi	2nd plur.	olette avioineet	ette ole avioineet
3rd plur.		avioivat	eivät avioi	3rd plur.	ovat avioineet	eivät ole avioineet
passive		avioidaan	ei avioida	passive	on avioitu	ei ole avioitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioin	en avioinut	1st sing.	olin avioinut	en ollut avioinut
2nd sing.		avioit	et avioinut	2nd sing.	olit avioinut	et ollut avioinut
3rd sing.		avioi	ei avioinut	3rd sing.	oli avioinut	ei ollut avioinut
1st plur.		avioimme	emme avioineet	1st plur.	olimme avioineet	emme olleet avioineet
2nd plur.		avioitte	ette avioineet	2nd plur.	olitte avioineet	ette olleet avioineet
3rd plur.		avioivat	eivät avioineet	3rd plur.	olivat avioineet	eivät olleet avioineet
passive		avioitiin	ei avioitu	passive	oli avioitu	ei ollut avioitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioisin	en avioisi	1st sing.	olisin avioinut	en olisi avioinut
2nd sing.		avioisit	et avioisi	2nd sing.	olisit avioinut	et olisi avioinut
3rd sing.		avioisi	ei avioisi	3rd sing.	olisi avioinut	ei olisi avioinut
1st plur.		avioisimme	emme avioisi	1st plur.	olisimme avioineet	emme olisi avioineet
2nd plur.		avioisitte	ette avioisi	2nd plur.	olisitte avioineet	ette olisi avioineet
3rd plur.		avioisivat	eivät avioisi	3rd plur.	olisivat avioineet	eivät olisi avioineet
passive		avioitaisiin	ei avioitaisi	passive	olisi avioitu	ei olisi avioitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		avioi	älä avioi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		avioikoon	älköön avioiko	3rd sing.	olkoon avioinut	älköön olko avioinut
1st plur.		avioikaamme	älkäämme avioiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		avioikaa	älkää avioiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		avioikoot	älkööt avioiko	3rd plur.	olkoot avioineet	älkööt olko avioineet
passive		avioitakoon	älköön avioitako	passive	olkoon avioitu	älköön olko avioitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioinen	en avioine	1st sing.	lienen avioinut	en liene avioinut
2nd sing.		avioinet	et avioine	2nd sing.	lienet avioinut	et liene avioinut
3rd sing.		avioinee	ei avioine	3rd sing.	lienee avioinut	ei liene avioinut
1st plur.		avioinemme	emme avioine	1st plur.	lienemme avioineet	emme liene avioineet
2nd plur.		avioinette	ette avioine	2nd plur.	lienette avioineet	ette liene avioineet
3rd plur.		avioinevat	eivät avioine	3rd plur.	lienevät avioineet	eivät liene avioineet
passive		avioitaneen	ei avioitane	passive	lienee avioitu	ei liene avioitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		avioida		present	avioiva	avioitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avioidakseni avioidaksemme 2nd avioidaksesi avioidaksenne 3rd avioidakseen avioidaksensa		past	avioinut	avioitu
2nd	inessive2	avioidessa	avioitaessa	agent4	avioima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st avioidessani avioidessamme 2nd avioidessasi avioidessanne 3rd avioidessaan avioidessansa		negative	avioimaton
	instructive	avioiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	avioimassa	—
	elative	avioimasta	—
	illative	avioimaan	—
	adessive	avioimalla	—
	abessive	avioimatta	—
	instructive	avioiman	avioitaman
4th3	verbal noun	avioiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avioimaisillani avioimaisillamme 2nd avioimaisillasi avioimaisillanne 3rd avioimaisillaan avioimaisillansa

Synonyms

• (to take as husband or wife): mennä naimisiin jonkun kanssa, naida (dated), ottaa puolisokseen
• (to give away as husband or wife): naittaa (dated), antaa puolisoksi jollekulle