auttamaton

Finnish

Etymology

auttaa +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑu̯tːɑmɑton/, [ˈɑ̝u̯t̪ːɑ̝ˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): aut‧ta‧ma‧ton

Adjective

auttamaton (comparative auttamattomampi, superlative auttamattomin)

1. incorrigible
2. unhelpful (not providing help or assistance; not helpful)

Declension

Inflection of auttamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		auttamaton	auttamattomat
genitive		auttamattoman	auttamattomien
partitive		auttamatonta	auttamattomia
illative		auttamattomaan	auttamattomiin
		singular	plural
nominative		auttamaton	auttamattomat
accusative	nom.	auttamaton	auttamattomat
	gen.	auttamattoman
genitive		auttamattoman	auttamattomien auttamatonten rare
partitive		auttamatonta	auttamattomia
inessive		auttamattomassa	auttamattomissa
elative		auttamattomasta	auttamattomista
illative		auttamattomaan	auttamattomiin
adessive		auttamattomalla	auttamattomilla
ablative		auttamattomalta	auttamattomilta
allative		auttamattomalle	auttamattomille
essive		auttamattomana	auttamattomina
translative		auttamattomaksi	auttamattomiksi
abessive		auttamattomatta	auttamattomitta
instructive		—	auttamattomin
comitative		—	auttamattomine

Possessive forms of auttamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative auttamattomani auttamattomani accusative nom. auttamattomani auttamattomani gen. auttamattomani genitive auttamattomani auttamattomieni auttamatonteni rare partitive auttamatontani auttamattomiani inessive auttamattomassani auttamattomissani elative auttamattomastani auttamattomistani illative auttamattomaani auttamattomiini adessive auttamattomallani auttamattomillani ablative auttamattomaltani auttamattomiltani allative auttamattomalleni auttamattomilleni essive auttamattomanani auttamattominani translative auttamattomakseni auttamattomikseni abessive auttamattomattani auttamattomittani instructive — — comitative — auttamattomineni second-person singular possessor singular plural nominative auttamattomasi auttamattomasi accusative nom. auttamattomasi auttamattomasi gen. auttamattomasi genitive auttamattomasi auttamattomiesi auttamatontesi rare partitive auttamatontasi auttamattomiasi inessive auttamattomassasi auttamattomissasi elative auttamattomastasi auttamattomistasi illative auttamattomaasi auttamattomiisi adessive auttamattomallasi auttamattomillasi ablative auttamattomaltasi auttamattomiltasi allative auttamattomallesi auttamattomillesi essive auttamattomanasi auttamattominasi translative auttamattomaksesi auttamattomiksesi abessive auttamattomattasi auttamattomittasi instructive — — comitative — auttamattominesi first-person plural possessor singular plural nominative auttamattomamme auttamattomamme accusative nom. auttamattomamme auttamattomamme gen. auttamattomamme genitive auttamattomamme auttamattomiemme auttamatontemme rare partitive auttamatontamme auttamattomiamme inessive auttamattomassamme auttamattomissamme elative auttamattomastamme auttamattomistamme illative auttamattomaamme auttamattomiimme adessive auttamattomallamme auttamattomillamme ablative auttamattomaltamme auttamattomiltamme allative auttamattomallemme auttamattomillemme essive auttamattomanamme auttamattominamme translative auttamattomaksemme auttamattomiksemme abessive auttamattomattamme auttamattomittamme instructive — — comitative — auttamattominemme second-person plural possessor singular plural nominative auttamattomanne auttamattomanne accusative nom. auttamattomanne auttamattomanne gen. auttamattomanne genitive auttamattomanne auttamattomienne auttamatontenne rare partitive auttamatontanne auttamattomianne inessive auttamattomassanne auttamattomissanne elative auttamattomastanne auttamattomistanne illative auttamattomaanne auttamattomiinne adessive auttamattomallanne auttamattomillanne ablative auttamattomaltanne auttamattomiltanne allative auttamattomallenne auttamattomillenne essive auttamattomananne auttamattominanne translative auttamattomaksenne auttamattomiksenne abessive auttamattomattanne auttamattomittanne instructive — — comitative — auttamattominenne third-person possessor singular plural nominative auttamattomansa auttamattomansa accusative nom. auttamattomansa auttamattomansa gen. auttamattomansa genitive auttamattomansa auttamattomiensa auttamatontensa rare partitive auttamatontaan auttamatontansa auttamattomiaan auttamattomiansa inessive auttamattomassaan auttamattomassansa auttamattomissaan auttamattomissansa elative auttamattomastaan auttamattomastansa auttamattomistaan auttamattomistansa illative auttamattomaansa auttamattomiinsa adessive auttamattomallaan auttamattomallansa auttamattomillaan auttamattomillansa ablative auttamattomaltaan auttamattomaltansa auttamattomiltaan auttamattomiltansa allative auttamattomalleen auttamattomallensa auttamattomilleen auttamattomillensa essive auttamattomanaan auttamattomanansa auttamattominaan auttamattominansa translative auttamattomakseen auttamattomaksensa auttamattomikseen auttamattomiksensa abessive auttamattomattaan auttamattomattansa auttamattomittaan auttamattomittansa instructive — — comitative — auttamattomineen auttamattominensa

Derived terms

• auttamattomasti
• auttamattomuus

Participle

auttamaton

1. negative participle of auttaa

Further reading

• “auttamaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02